Skip to main content
search
All Posts By

Fingerroosin säätiö

Äänestä Turun asukasbudjetissa!

By Ajankohtaista, Hankkeet

Fingerroosin säätiön Me-talo sekä Syörään yhressä ovat mukana Turun kaupungin asukasbudjetissa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat äänestää sellaisia kohteita eri lähiöihin, mitkä heidän mielestään tukevat alueen hyvinvointia.

Pansio-Jyrkkälän alueella voi äänestää monia kohteita, joista yksi on Me-talon ohjaajaresurssiin panostaminen. Haluamme turvata lapsille yhden osaavan ja välittävän aikuisen työpanoksen vuodeksi 2021. Tässä linkki äänestykseen:

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2020/f/2/budgets/6/projects/85

Syörään yhressä on vahvasti mukana Lausteen lähiötuvan toiminnassa. Tällä hetkellä Lähiötupa on auki ainoastaan silloin, kun siellä on jokin yksittäisen toimijan järjestämä toiminta tai kerho käynnissä. Emännän/isännän myötä Lähiötupa olisi päivittäin auki avoimien ovien tavoin ja toivottaisi tervetulleiksi niin lapsiperheet, nuoret, työikäiset kuin eläkeläisetkin. Tässä linkki äänestykseen:

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2020/f/2/budgets/9/projects/12

1.9.2020
Love0

Suurempi ongelma kuin Korona itsessään on ihmisen yksinäisyys.

By Tarinat

Olen 82 v. mummeli.

Olen kokenut sodat ja kulkutaudit.

Kun kaikki on nähty ei paljon ihmetystä anna. Mutta nöyrästi on toteltava yhteiskunnan antamia määräyksiä. Ymmärrän taudin vaikeudet ja teen mielelläni sen mitä viisaat tohtorit keksii määräysten avuksi.

Ongelma ei ole se, etteikö tajuaisi ja tietäisi, että sitten vasta tulee ongelma, kun mies on kuollut ja on yksinäinen ja jää ypöyksin. Ei oikein ole kuin sukulaiset ja hyvät päivän tutut ulkona.

Yksinäisyyden olen kokenut yhtä vaaralliseksi kuin koronan. On ihmisiä, joilla ei ole ketään tänä päivänä, koska lapsia ei ole ja sukulaismäärät pienenee koko ajan.

Yksinäisyys on todella vaikea ongelma. Olet ajatuksiesi kanssa yksin. Kun ihminen ajattelee, niin usein sortuu sinne huonoihin ajatuksiin. Harvoin ajatukset syntyy myönteisiksi. Tässä tilanteessa korostuu erityisesti huonot ajatukset ja tilanteet.

Silti monia asioita voi parantua. Yhteisöllisyys voi toisinaan parantua tämän koronan myötä. Monet joutuu retkahtamaan käyttämään lääkkeitä ja alkoholia, jotta selviytyy päivästä toiseen. Monella ikäiselläni on ymmärrystä tämän asian yhteydessä, koska on kokenut monia asioita kuten tuhkarokko, lapsihalvaus yms. Ne sairastettiin pois. Mutta tämä ei sairastamalla lähde. Tilanne on nyt vaikeampi. Se on erittäin suuri apu mitä vanhat on antaneet jotta tämä tilanne selätetään. Sitä ei nuoret aikuiset ymmärrä ollenkaan. Vanhat ovat antaneet oman panoksensa, koska ymmärtävät, että nämä ilmiöt kuuluvat maailmaan ja pitää olla nöyrä. Nuoret kuvittelevat että ei asia heitä koske vaan vanhat levittävät tautia vaikka asia on päinvastoin. Turha on nuorten nokka pystyssä kulkea koska maailmalla on tapauksia joissa nuoret ovat kuolleet koronaan. Nuorten pitäisi olla nöyriä maailmaa kohtaan.

Kuulin ystäväni kertomuksen kun hän, mummo 82 v, oli ulkoilemassa niin kohtasi nuoria aikuisia neljä metsätiellä. Ne levittäytyivät kautta tien ja mummelin piti mennä metsän kautta ohittamaan ne, ja yksi nuorista alkoi yskimään kun hän ohitti ne. Mummo ajatteli, että asiasta ei voi puhua koska pelkää että ne nuoret kostaisivat.

Mielestäni yhteiskunnassa on nähtävillä kaksi väestöryhmää, nuoret ja vanhat. Vanhat tottelee sääntöjä paremmin kuin nuoret. Nuorissa on myös niitä hyviä ymmärtäväisiä, jotka huomioi korona ajan rajoitukset.

En pärjäisi jos pitäisi käyttää kaupassa ja ulkona hengityssuojainta.

Loppujen lopuksi suurin ongelma on ikäihmisten yksin jääminen, joka on tappavaa ja kiduttavaa. Kuten esim. vankilassa käytetään eristämistä kidutuskeinona. Onneksi jatkossa ei ilmeisesti tulla rajoittamaan yli 70- vuotiaita kotiin yksin jäämistä. Se on kaikista pahinta, että joutuu jäämään yksin. Toki on yksilöllisiä eroja. Mutta suurin osa kärsii. Puhelin on ainoa oljenkorsi. Eräs professori kommentoi ,että jokaiselle pitää olla joku joka pitää huolta vanhuksesta.

Yksinäisyyttä ei tiedä ennen kuin sen kokee. Mistä löytyisi avain tähän yksinäisyyden ongelmaan ?

Ajatuksen Korona-ajasta kertoi Rouva 82 v. ”kaiken kokenut”. Löytävä oli apuna kirjoittamassa.

6.8.2020
Love0

Työkokeilija Johannan kuulumiset työn ääreltä: “Uusien asioiden oppiminen on aina mukavaa!”

By Ajankohtaista, Yleinen

Syörään yhressä-hankkeen toiminnassa työkokeilijana ollut mukana Johanna. Johanna aloitti työt tammikuussa, koronan takia työt keskeytyivät hetkeksi, mutta kesäkuussa työkokeilua saatiin taas jatkumaan. Tässä Johanna kuulumisia työkokeilusta Fingerroosin säätiön, Syörään yhressä -hankkeesta.  

Hellurei kaikille! 

Haluaisin kertoa teille hieman omasta kokemuksestani työkokeiluuni liittyen. Aluksi itselläni ei ollut mielessäkään, että tämmöinen työkokeilu olisi edes mahdollista enkä koskaan kuvitellut olevani kiinnostunut esimerkiksi ohjaajan työstä ennen tätä mahdollisuutta. Fingeroosin säätiöön tutustuin heidän järjestämällä Syörään yhressä – aamupalalla, jossa olin käynyt n. puolivuotta.  Vuoden 2020 alussa, Syörään yhressä-hankkeen työntekijä Saila sitten ehdotti että, mitä olisin mieltä tämmöisestä työkokeilusta? Vastasin, että mietin hetkisen ja pohdinnan jälkeen päädyin lähteä kokeilemaan.
 

Työtehtäviä on monenlaisia paikoista riippuen. Minä olen suurimmaksi osaksi ollut Syörään yhressä- hankkeen järjestämillä yhteisöaamupaloilla ja – kahveilla. Toimintaa järjestetään eri puolilla Turkua, niin pääsee näkemään erilaisia paikkoja ja tapamaan eri-ikäisiä ihmisiä. Usein miten tehtäviin kuuluu toiminnan esivalmistelut esim. Kahvin keitto, tuolien ja pöytien järjestely ja muiden tavaroiden paikalleen laittoa. Olen myös vetänyt muutamassa paikassa tietokilpailuja ja auttanut kännykkään liittyvissä kysymyksissä. Alkuvuodesta ennen koronaa, laitetiin myös aamupalaa, mutta tällä hetkellä ruokaa ei ole tarjolla. Sitten kun ovet aukeaa niin olen ihmisten seurana ja laitan lisää kahvia jos loppuu kesken.
 

Kuvassa vasemmalla työkokeilija Johanna ja oikealla hanketyöntekijä Pike

Työstä olen oppinut todella paljon uusia asioita ja työ toi minussakin uusia puolia esille mitä en edes tiennyt olevan. Alussa olin todella epävarma ja enkä tiennyt miten olla, mutta kyllä siihen työtempoon pääsi sitten mukaan.

“Työ on tehnyt minusta enemmän ulospäin suuntautuvan ja avoimen kaikelle uudelle. Olen ollut rohkeampi lähteä kokeilemaan uutta. Itselleni olen työn kautta löytänyt monta uutta ystävää.”
 

Joten haluaisin kertoa sinulle arvoisa lukija, jos mietit voisitko sinäkin aloittaa työkokeilun, niin lähde ihmeessä kokeilemaan! Oman kokemukseni mukaan, säätiöllä löytyy mukava työkokeilupaikka ja kivat työkaverit piristää aina päivääsi! Uusien asioiden oppiminen on aina mahtavaa.

 Aurinkoiset terveiset, työkokeilija Johannalta (22v.)  

 Syörään yhressä-hankkeessa ja Fingerroosin säätiön eri toiminnoista löytyy erilaisia ja monipuolisia työharjoittelu ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia.  Ota yhteyttä ja tiedustele eri vaihtoehdoista, kerromme mieluusti tarkemmin lisää. Työntekijöiden yhteystiedot löydät täältä:  https://fingerroos.net/wp/yhteystiedot 

24.7.2020
Love0

Digiapu YLE:n uutisissa

By Ajankohtaista, Yleinen

Fingerroosiin säätiön kotikäynteihin perustuva maksuton digiapu alkoi Turussa juhannuksesta ja jatkuu lokakuun alkuun asti. Kokeilua rahoittaa Turun kaupunki.

Puhelin on soinut ahkerasti ja Olavi Helenius on saanut kurvailla sinne ja tänne ympäri kaupunkia. Helenius on opastanut ikäihmisiä myös torstai-iltaisin Me-talolla Pansiossa. Lue YLE:n juttu kokonaisuudessaan täältä: https://yle.fi/uutiset/3-11440996

 

 

14.7.2020
Love0

Runo: Kutsumaton vieras

By Tarinat

Kutsumaton vieras:

 

Huuru seppelepäinen,

aave kauhujen maan,

Hiipi hitaasti tajuntaan.

Jossain kaukana idän mailla,

oli havaittu tuhoja sen.

Sitten

nosti päätään kaikkialla,

kuin kukinta keväinen.

Nousi tumma ukkospilvi,

kietoi viittaansa pimeään,

iski, löi lakoon, tappoi

vei kuolleita mennessään.

Älä anna kättä, älä suuta

kavahda toista kulkijaa

kadun autiota puolta muista kotiisi suunnistaa.

Piiloutui hetkeksi tuo peto.

Mutta

ei tiedä minkä nurkan takaa

se eteen ponnahtaa.

 

Kirjoittaja:  AkkaVaris, 83v.

 

Takaisin Tarinat-sivulle
14.7.2020
Love0

Hyppää kesällä Kaffekamelin matkaan!

By Ajankohtaista, Yleinen

Kahvia ja juttuseuraa tarjoava Kaffekameli pysäköi tänä kesänä joka tiistai pariksi tunniksi Pansion Lumikonkadulle. Kaffekameli on liikkeellä nyt toista kesää. Sähköavusteinen polkupyörä ja sen perään kiinnitetty kahvivaunu kiersivät kaupunkia jo viime kesänä. Nyt Fingerroosin säätiön Kaffekamelilla on vakituinen pysähdyspaikka Lumikonkatu 4:ssä joka tiistai kello 13–15.

– Kaffekamelin perusideana on tarjota kiireetöntä juttuseuraa ja maksuttomat kahvit, tiivistää hanketyöntekijä Annika Dolgov Fingerroosin säätiön Syörään yhressä -hankkeesta.

Dolgov kertoo, että Kaffekameli sai viime vuonna hyvän vastaanoton, missä se ikinä kiersikin. Kaffekameli kävi useissa lähiöissä ja työntekijät jalkautuivat lähiöiden pihoille.Viime vuoden palautteen perusteella kuitenkin päätettiin, että tänä vuonna toimitaan hieman toisin. Dolgovin mukaan pääteltiin, että Kaffekamelin palvelut tavoittavat ihmisiä paremmin, jos sillä on vakituinen paikka.

Kaffekamelilla päivystää Fingerroosin säätiön työntekijöiden lisäksi muita yhteistyötahoja esimerkiksi Mikaelin seurakunnalta, diakoniakeskuksesta ja Turun kaupungin sosiaalityöstä. Dolgov toteaa, että tiimi koostuu eri ammattialojen edustajista.

Kahvipyörän ensisijaisena tehtävänä on silti se, että kahvikupposen äärelle luo voi tulla jutustelemaan niitä näitä. Jos esiin tulee asioita, joissa kävijä kaipaa tukea, on apu lähellä. Kaffekamelin väki voi ohjata tarvittaessa diakoniatyön tai muun tuen piiriin. Taustalla onkin ajatus siitä, että Kaffekameli on eräänlaista sosiaalialan pop up -palvelua, joka liikkuu siellä missä ihmisetkin.

Kohderyhmänä ovat kaikki aikuiset. Kaffekamelin kausi jatkuu 11.8. saakka.

Fingerroosin säätiö edistää ikääntyneiden, perheiden ja eri ikäisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia Turun seudulla. Toiminnan tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen.

Syörään yhressä-toiminnassa taas testataan eri keinoja, joilla voidaan auttaa kaikenikäisiä ihmisiä ja edistetään yhteisöllisyyttä ihmisten arjessa. Toimintaan kuuluvat yhteisöruokailut, erilaiset pop up-kokeilut ja tapahtumat sekä yhteistyö ruoka-apuverkoston kanssa.

Juttu: Turun Sanomat, 15.6.2020 / Päivä Ojanperä

10.7.2020
Love0

Koronapeli

By Tarinat

Klassinen puinen koronapeli herättää nostalgisia tunteita ja se olikin monelle tuttu 1950-luvulta alkaen. Herpaantumatonta jännitystä, voittoja ja tappioita synnyttävä peli, jonka lopputulosta oli vaikea ennakoida. Iän myötä pelaaminen väheni ja loppui vähitellen.

Seuraavan kerran kuulin koronasta aiempaa enemmän maaliskuun alussa. Se oli nimetty pahaksi virukseksi, joka tulisi kylvämään kuolemaa ja vakavia sairauksia maailman väestölle. Televisiosta näkyi kuvia Kiinasta, missä ihmiset kulkivat kasvosuojaimet yllään. Maamme hallitus antoi ohjeet ja rajoitukset kokoontumisille ja liikkumiselle. Minut on 75-vuotiaana yksinasujana luokitettu riskiryhmään, jota tulisi suojella erityisesti. Kun minulla vielä oli ollut keuhkoveritulppa, sairastan uniapneaa ja olin selättänyt melanooman, olisin varsinainen kohde tuolle koronavirukselle. Ihmiset pelästyivät ja hamstrasivat seuraavina päivinä vessapaperia kärrykaupalla. Minut ”suljettiin” omaan kerrostalokolmiooni. Onneksi ehdin hakea turvavarastooni viikon ruoka-annokset. Yksineläjälle se oli vielä mahdollista, mutta moni suurperhe joutui ratkaisemaan ruokailunsa ystävien tai yhteiskunnan apuun turvautuen. Minä suljin oveni tiiviisti. Olin karanteenissa.

Avopuolisoni asuu naapuritalossa, joten jonkinlainen henkireikä toiseen ihmiseen on olemassa puhelimen kautta. Niinpä puhelin on osoittautunut verrattomaksi välineeksi kommunikaatiossamme. Se on myös turva siihen, jos jotain toisillemme tapahtuisi. En pelkää itseni tai avopuolisoni osalta sairastumista, mutta lähinnä lasteni ja lastenlapsieni puolesta. Nuo kolme alle kouluikäistä pikkuihmistä ovat ihmeissään, koska eivät pääse leikkimään kavereittensa kanssa. Kotona olo turruttaa leikkihaluisia, mutta onneksi heidän omakotitalonsa mahdollistaa lähiulkoilun. Isovanhempana minulla on päivittäinen ikävä. Siihenkin WhatsApp-sovellus tuo apua. Pahinta on epätietoisuus, millainen tauti korona on. Osuuko se kaikille, osaako se valita uhrinsa, onko se lapsille lievempi, ikäisilleni ihmisille ankarampi. Ainakin kolme neljästä sairastuneista vanhuksista on poistunut joukostamme. Keski-ikä on ollut 81 vuotta. Tutkimukset selventävät tilannetta ja tuottavat uusinta tietoa tästä pelistä.

Onneksi meillä on tässä koronapelissä omat sääntömme. Hallituksemme antamat selkeät määräykset antavat ne rajat, missä liikumme ja mitkä toiminnot ovat suljettuina. Koulut, ravintolat, monet työpaikat ovat nyt kiinni. Olemme koronapelissä suojautuneet lähikosketuksilta, ilmassa tappavilta pisaroilta.

Kauppa-asiat olen ratkaissut noutopalveluna. Kerran viikossa teen netissä tilaukseni. Kauppias kantaa tavarat autooni. Kahden metrin suojaväli ilman hansikkaita kylläkin. Käsien pesun muistan ennen ja jälkeen kaupassa käynnin. Avopuolisoni on rohkeampi. Aamuvarhain hän käy lähimarketissa hansikkailla ja valmiilla ostoslistalla varustettuna.

Illalla teemme koiramme kanssa yhteisen metsälenkin. Vastaantulijoita on muutama, mutta siinäkin koiraihmiset ovat oppineet pitämään remmin mittaiset etäisyydet. Koirilla ei ole rajoituksia. Ei ainakaan vielä. Metsä rauhoittaa. Luonto on lähellä. Elämä jatkuu.

Myös kirjat tarjoavat päivään vaihtelua ja eläviä tarinoita. Mielessä kannattaa muistella mukavia elämän kokemuksia. On aika järjestää valokuvakansiot, piirtää tai maalata. Viikon jokaiselle päivälle tehty ystäväpuhelu virkistää seitsemää ystävää ja vastapuhelu saman verran

Ihmisten liikkumisvapauteen puuttuminen on raju toimenpide. Viisainta on kuitenkin puhaltaa yhteen hiileen ja yrittää selviytyä tässä pelissä hengissä. Tällaista koronapeliä ei ole koskaan vielä pelattu. Vastassa on virus, joka pistää maailman polvilleen ja uhkaa maailman laajuisella lamalla. Mutta me voitamme pelin. Nappuloita voi olla molempien pelaajien tappioina, mutta lopulta pussiin putoaa vahvempikin hyökkääjä.

23.4.2020  Jukka

 

Takaisin Tarinat-sivulle
28.4.2020
Love0

Elämme korona yhteiskunnassa

By Tarinat

Elämme korona yhteiskunnassa….

Niin valitettavasti täällä suomessakin. Kuka huonommin, kuka paremmin.

Kirjoitan omaa olemistani menneillään olevasta korona elostani.

Kirjoitan Pilke ohjaajan pyynnöstä, Fingeroos säätiön luettavaksi ( käyttöön ).

Alkuun lyhyesti itsestäni. Olen riskiryhmään luelteltava vanha äijä. Olen jäsenenä Pilke Lehmusvalkama ryhmässä. Ennen eläkeikääni ehdin tehdä montaa puuhaa. Viimeiset, yli kolmekymmentä ( 30 ) vuotta logistiikka puuhissa. Logistiikka päällikön tehtävästä jäin eläkkeelle.

Sitten aiheeseen: Henkilökohtainen elämäni kuluvasta korona ajasta on varmaan monien muiden tavoin ”aneminen” Ts. kotioloissa vietettyä elämää. Pitää tunnustaa, että harvakseltaan ruokakaupassa pitää pistäytyä. Mutta silläkin se ohjeistettu turvaväli. Mainitsen nytkin, että kerään vanhaa krääsää kotimuseooni Koskelle Tl. Nyt olen pidättäytyt käymään ostoksilla kirpputoreilla. Kuten totesin, vaikka olen vanha, normaali kautena liikun paljon. Päivittäin tuolloin katson mm.TS lehdestä, minne mennään uutisia. Usein sieltä pongaan jonkun itselleni mielekkään menon -ja menoksi.

Iästäni huolimatta liikun vielä autollani. Joten menoihin meneminen on vaivattomanpaa, kun esim. busseja käyttäen. Olen lukenut, että tällä hetkellä bussehin ei käy käteisellä maksaminen. Olen ajatellut kyllä kokeilla, miten bussikuskit reakoivat, kun tyrkytän maksuksi kolmea euroa ?

Pitää omaan ”korona kauteeni” olla kuitenkin hyvilläänkin. Hyvillään siksi, että olen välttynyt koronaviruksen tartunnalta. Koskaan ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan, ei se minuun tartu. Viruksen suomessa tavallisten tallaajien tietoon se tuli noin seitsämän viikkoa sitten. Tuolloin em. mainintoja kuuli kyllä.

Todettakoon kohdaltani kuitenkin, että vko 17 alussa alkoi rintapielissäni ahdistaa, erään fyysisen työrupeaman jälkeen. Siitä sitten hyvään suomalaiseen terveyden huoltoon. Kokeita otettiin runsaasti, ihan tyksiä myöden. Selvisin pelkällä säikähdyksellä. Lääkäri epäili ympäripyöreästi, herralla voi olla lähinnä luulotauti. Yhtä kaikki, vuoroni ei vielä tullut.

Kirjoitukseni tilaajan pyyntö oli, että ei sitten pitkää ”luentoa” Ei sitä kukaan ehdi eikä jaksa lukea. Eli mennään sillä säännöllä. Arki 4A, kuulemma maksimi. Kyllä toki pojalta kerrottavaa riittäisi, jos menisi yksityiskohtiin. Yhteenvetona pitää toivoa, että päästäisiin täällä suomessakin mahdollisimman pian ”normaali elämään” Pientä valon pilkasdusta siihen suuntaan hallituksen taholta on jo annettu. Meidän kaikkien pitää vaan kestää ja elää siten kun ohjeistus on annettu. Näin toimien selätämme viiruksen nopeammin.

Jos ja kun se pöpö on vihdoin voitettu. Uskoisin, että se ”uusi elämä” ei ihan heti toivu entiseksi.

Mutta se jää nähtäväksi. Sanonta jota mm. nykyisin päättäjät käyttävät runsaasti.

Jos tätä nyt joku vaivautuu lukemaan, niin kaikille tilanteesta huolimatta hyvää Vapun aikaa.

Turku 24.4.2020

 

Takaisin Tarinat-sivulle
28.4.2020
Love0
Close Menu