Tarinat

Suurempi ongelma kuin Korona itsessään on ihmisen yksinäisyys.

By 6.8.2020syyskuu 3rd, 2020No Comments

Olen 82 v. mummeli.

Olen kokenut sodat ja kulkutaudit.

Kun kaikki on nähty ei paljon ihmetystä anna. Mutta nöyrästi on toteltava yhteiskunnan antamia määräyksiä. Ymmärrän taudin vaikeudet ja teen mielelläni sen mitä viisaat tohtorit keksii määräysten avuksi.

Ongelma ei ole se, etteikö tajuaisi ja tietäisi, että sitten vasta tulee ongelma, kun mies on kuollut ja on yksinäinen ja jää ypöyksin. Ei oikein ole kuin sukulaiset ja hyvät päivän tutut ulkona.

Yksinäisyyden olen kokenut yhtä vaaralliseksi kuin koronan. On ihmisiä, joilla ei ole ketään tänä päivänä, koska lapsia ei ole ja sukulaismäärät pienenee koko ajan.

Yksinäisyys on todella vaikea ongelma. Olet ajatuksiesi kanssa yksin. Kun ihminen ajattelee, niin usein sortuu sinne huonoihin ajatuksiin. Harvoin ajatukset syntyy myönteisiksi. Tässä tilanteessa korostuu erityisesti huonot ajatukset ja tilanteet.

Silti monia asioita voi parantua. Yhteisöllisyys voi toisinaan parantua tämän koronan myötä. Monet joutuu retkahtamaan käyttämään lääkkeitä ja alkoholia, jotta selviytyy päivästä toiseen. Monella ikäiselläni on ymmärrystä tämän asian yhteydessä, koska on kokenut monia asioita kuten tuhkarokko, lapsihalvaus yms. Ne sairastettiin pois. Mutta tämä ei sairastamalla lähde. Tilanne on nyt vaikeampi. Se on erittäin suuri apu mitä vanhat on antaneet jotta tämä tilanne selätetään. Sitä ei nuoret aikuiset ymmärrä ollenkaan. Vanhat ovat antaneet oman panoksensa, koska ymmärtävät, että nämä ilmiöt kuuluvat maailmaan ja pitää olla nöyrä. Nuoret kuvittelevat että ei asia heitä koske vaan vanhat levittävät tautia vaikka asia on päinvastoin. Turha on nuorten nokka pystyssä kulkea koska maailmalla on tapauksia joissa nuoret ovat kuolleet koronaan. Nuorten pitäisi olla nöyriä maailmaa kohtaan.

Kuulin ystäväni kertomuksen kun hän, mummo 82 v, oli ulkoilemassa niin kohtasi nuoria aikuisia neljä metsätiellä. Ne levittäytyivät kautta tien ja mummelin piti mennä metsän kautta ohittamaan ne, ja yksi nuorista alkoi yskimään kun hän ohitti ne. Mummo ajatteli, että asiasta ei voi puhua koska pelkää että ne nuoret kostaisivat.

Mielestäni yhteiskunnassa on nähtävillä kaksi väestöryhmää, nuoret ja vanhat. Vanhat tottelee sääntöjä paremmin kuin nuoret. Nuorissa on myös niitä hyviä ymmärtäväisiä, jotka huomioi korona ajan rajoitukset.

En pärjäisi jos pitäisi käyttää kaupassa ja ulkona hengityssuojainta.

Loppujen lopuksi suurin ongelma on ikäihmisten yksin jääminen, joka on tappavaa ja kiduttavaa. Kuten esim. vankilassa käytetään eristämistä kidutuskeinona. Onneksi jatkossa ei ilmeisesti tulla rajoittamaan yli 70- vuotiaita kotiin yksin jäämistä. Se on kaikista pahinta, että joutuu jäämään yksin. Toki on yksilöllisiä eroja. Mutta suurin osa kärsii. Puhelin on ainoa oljenkorsi. Eräs professori kommentoi ,että jokaiselle pitää olla joku joka pitää huolta vanhuksesta.

Yksinäisyyttä ei tiedä ennen kuin sen kokee. Mistä löytyisi avain tähän yksinäisyyden ongelmaan ?

Ajatuksen Korona-ajasta kertoi Rouva 82 v. ”kaiken kokenut”. Löytävä oli apuna kirjoittamassa.