AjankohtaistaBlogiHankkeetTapahtumatYleinen

Löytävän vanhustyön webinaari järjestettiin 4.11.2020

Löytävän vanhustyön webinaari järjestettiin etäyhteyksin Teams-sovelluksen välityksellä 4.11.2020. Tämän jutun lopusta löydät webinaarin puhujien tilaisuudessa esittämät materiaalit.

Webinaarissa kuultiin Fingerroosin uuden toimitusjohtaja Päivi Heimosen tervehdys ja aloitussanat, jonka jälkeen Fingerroosin säätiön Vakka-Suomen Löytävän vanhustyön työntekijät Päivi Maisila ja Heidi Raussi kertoivat työstään, joka koostuu monipuolisesta yksilötyöstä, kotikäynneistä asiakkaiden luona sekä Pilke®– ja Tarinaryhmistä. Toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille Vakka-Suomen alueella asuville, jotka ovat esim. palveluiden ulkopuolella tai riittämättömien palvelujen piirissä, syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa tai kieltäytyvät muista palveluista. Osalla asiakkaista on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa tai arjenhallinnassa yleensä. Monet kohdatuista ikäihmisistä ovat yksinäisiä. Löytävä vanhustyö auttaa ja tukee myös suurissa elämänmuutoksissa (esim. leskeytyminen tai eläköityminen). Apuna ja tukena toimitaan myös peliriippuvuustilanteissa, taloudellissa haasteissa tai kun on tarvetta muulle ammatilliselle tuelle.

Löytävästä vanhustyöstä on juuri ilmestynyt myös animaatio, joka nähtiin webinaarissa.

Ikäinstituutin tutkija Hanna-Kaisa Hoppania Elämänote-koordinaatiohankkeesta kertoi Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksesta ja esitteli tutkimuksen tuloksia. Elämänote-tutkimuksen ensimmäiset tulokset kertovat arjen osallisuutta tukevista elementeistä sekä siitä, miten erilaisissa tilanteissa olevat, kotona asuvat iäkkäät ihmiset tavoitetaan järjestöjen toimintaan mukaan. Tavoitteena on ollut selvittää Elämänote-ohjelman vaikutuksia kohderyhmään yksilötasolla​: Mikä tukee iäkkäiden kotona asumista ja osallisuutta​? Mikä hankkeisiin osallistumisen rooli on tässä​? Tutkimuksessa on käytetty uudenlaista osallisuutta lisäävää tutkimusmenetelmää: toisilleen ennalta tuntemattomat, valmennetut kanssatutkijat  eli toiset iäkkäät hankkivat aineistoa ikätovereidensa kanssa keskustellen.

Rahoittajataho STEA:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoi järjestölähtöisyyden ja yhteistyön merkityksestä Sote-järjestöjen toiminnassa. Sote-järjestöjen on hyvä olla mukana alueellisissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeissa sekä sote-rakenneuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöjen toiminnoilla on mahdollista täydentää julkisen sektorin tekemään työtä, mutta avustetulla toiminnalla ei voi sitä korvata. STEA:n uusien hankkeiden ja investointien hakeminen vuodelle 2021 alkaa 10.12.2020, päätös niistä saadaan kevään 2021 kuluessa. Haku korvaa keväällä 2020 pois jääneen uusien hankkeiden haun.

Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jaana Vasama pohti puheenvuorossaan vanhuspalveluja, yksinäisyyttä ja ikääntymistä otsikolla Etsivä löytää – vai löytääkö? ” Aihetta Jaana käsitteli 81-vuotiaan äitinsä ja 85-vuotiaan ystävänsä Matin näkökulmien kautta. Tiedätkö, miltä tuntuu, kun haluaisi toivottaa hyvää uutta vuotta tutuilleen ja huomaa puhelinnumeroita selatessaan, että kaikki ystävät ovat kuolleet?” Näillä riipaisevilla sanoilla alkoi Jaana Vasaman ja nyt 85-vuotiaan Matin ystävyys. Matin kautta hän on saanut sukeltaa yksinäisen miehen maailmaan, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät kohtaa yksilöllisiä tarpeita. Ja juuri siksi tarvitaan yhtä ystävää rinnalla kulkijaksi.

Vasaman mukaan yksinäisyys on vaarallisempaa ihmisen mielenterveydelle kuin tupakka keuhkoille. Meidän pitäisi pysähtyä kysymään vaikka kadulla ikäihmisiltä: ”Mitä kuuluu?” Monille se voi olla viikon ainoa hetki, kun saa puhua jonkun kanssa. Jokaisen on saatava säilyttää ihmisarvo ja itsenäisyys, vaikka joihin asioihin apua tarvitseekin. Hyvä vanhuus kiteytyy sanoihin: ”Kohtele minua hyvin, kosketa, välitä, rakasta, puhu kanssani ja kuuntele minua.” Elämä on tässä ja nyt!

Usein ikäihmiset tarvitsevat muuta kuin mitä vanhuspalveluilla on tarjolla. Esimerkiksi keskustelua kirjoista, taiteesta, teatterista ja jutustelua kahvikupposen äärellä. Joskus myös apua ja tukea joissain arjen askareissa, vastaanotoilla ja muissa asioiden hoitamisessa. Frank Martelan mukaan hyvän elämän ehtoja ovat: 1) Autonomia – meillä kaikilla on perustarve kokea elämä omaksemme iästä riippumatta. Tehdä omat valintamme omista arvoista lähtien. 2) Kyvykkyys – tarve saada aikaiseksi haluamiaan asioita. 3) Läheisyys – meillä on perustava tarve kokea läheisyyttä, mikä tarkoittaa, että lähellämme on ihmisiä, jotka välittävät minusta ja joista itse välitän. 4) Hyvän tekeminen – perustarve kokea oman toiminnan auttavan toisia ihmisiä.

Jaana päätti puheenvuoronsa HC Andersenin sanoin: ”Pelkkä eläminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan auringonpaistetta, vapautta ja pieni kukka.”

Seuraavaksi kuultiin Pilke®-toimintaan osallistuneen vertaisasiantuntija Maikin puheenvuoro. ”Mä en millään olis aluks tullut Pilke-toimintaan. Mut jos mä sit kerran tulen” – kertoo Maikki alkutaipaleestaan Pilke-ryhmässä.  Uskaltauduttuaan mukaan Maikki kuitenkin huomasi, että Pilkkeessä onkin rakkaudellinen ilmapiiri ja hyvä olla, ollaan ihan vaan ihmisinä keskenään, kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen, saa olla sellainen kuin on. Uusi ovi aukeaa, et olekaan yksin. On niin paljon monipuolista toimintaa: ”Huikeaa, ainutlaatuista!” – huudahtaa Maikki. Joka kerralla on tavalla tai toisella musiikkia, ollaan käyty ongella, katsottu näytelmää, bingottu, tarinoitu, välillä on liikuntaa ja vaikka mitä! ”Ihanaa aamupalaa ja pullaa, ollaan tyytyväisiä. Onhan se nyt ruhtinaallist! Aamun paras avaus.” – sanoo Maikki. ”Vieras ihminen antaa myötätuntoa ja välittää susta. Ihan sykkyrälle menee! Kaikkee hyvää teille ja kiitos!” – totesi Maikki vielä lopuksi.

Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund kertoi lisää Pilke®-toiminnasta ja tarkasteli aihetta: ”Kuka auttaa ikääntynyttä päihteidenkäyttäjää Suomessa?” Pilke®-toiminta on vastaus siihen, ”miten” ja ”miksi” autetaan ikääntynyttä päihteidenkäyttäjää. Kolmannen sektorin paljolti levittämä toimintamuoto täytyy saada osaksi tulevia palvelurakenteita, jotta myös ”kuka”-kysymys tulee vastatuksi. Pilke-toiminnan on kehittänyt Liisa Karvinen. Pilke-sana onkin lyhenne sanoista: ”Pitäjänmäelle Liisan luo keskiviikkona”.

Miten Pilke-toimintaa toteutetaan?

Pilke-ryhmät kokoontuvat kerran viikossa samaan aikaan aamupäivällä, samassa paikassa. Tapaamisessa vaihdetaan kuulumisia, syödään aamupalaa, jaetaan kokemuksia, pelataan seurapelejä ja visailuja, kokeillaan kädentaitoja, tehdään retkiä jne. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tapaamiseen saa tulla sellaisena kuin on – myös päihtyneenä: Pilke-ohjaajat kohtaavat jokaisen pilkeläisen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä ilman vaatimusta raitistumisesta tai muutoksesta.

Pilke-ohjaaja tutustuu pilkeläiseen ja näkee ihmisen juomisen takana. Pilke-ohjaajan motto on: ”Pidän kiinni, en jätä, en unohda” – kannatteleva työote. Porukan jäsenyys on elinikäinen – mukana saa olla niin kauan kuin haluaa ja pystyy. Uusia ohjaajia tarvitaan koko ajan, kun työntekijät vaihtuvat. Ohjaajina toimii mm. sosiaaliohjaajia, viriketoiminnan ohjaajia, kotihoidon työntekijöitä, järjestötyöntekijöitä, diakoneja, pappi, sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne.

Miksi Pilke-toimintaa?

Pilkeläinen löytää elämäänsä yhdessäolon ja mielekkään tekemisen kautta iloa ja osallisuutta. Pilkeläisen arjessa selviytyminen helpottuu, ja hän voi jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Miten ja miksi -kysymyksiin on helppo vastata, mutta kuka lopulta ottaa vastuun? Eli tarvitaan vielä vastaus kysymykseen KUKA? Pekka Lund toteaa painokkaasti, että vastuun pitää olla julkisella puolella, toiminnan on löydettävä paikkansa osana muita palveluita – mutta on luontevaa jatkaa ja tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa myös jatkossa.

Päivi Heimonen päätti webinaarin: Lämmin kiitos kaikille – pidetään iloa yllä ja jaetaan sitä toinen toisillemme!

Esitykset: