Yksinäisyys koskettaa lähes jokaista Löytävän vanhustyön asiakasta. Yksinäisyys on usein yhteydessä muihin elämän haasteisiin, kuten läheisen menetykseen, psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin tai vaivoihin, talousongelmiin tai liikkumisvaikeuksiin. Me Löytävät istuimme alas pohtimaan, ilmeneekö ikääntyneiden yksinäisyys eri tavalla maalla ja kaupungissa, ja millä keinoilla yksinäisyyttä voitaisiin vähentää. Löytävän vanhustyön toiminta-alue on laaja: Toimimme Laitilassa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Taivassalossa, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Tapaamme siis hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia yli 60-vuotiaita.
Palvelut voivat pahentaa tai lievittää yksinäisyyttä
Löytävän vanhustyö tukee niitä ikääntyneitä ihmisiä, joiden on haastavaa mennä mukaan toimintoihin, vaikeaa ottaa palveluita vastaan tai joille syystä tai toisesta sopivaa palvelua ei tahdo löytyä. Vaikka palveluita olisi mukavasti tarjolla, voi niitä olla vaikea löytää.
Iso osa Löytävän vanhustyön asiakkaista ei käytä nettiä, joten kotiin vietävälle palveluneuvonnalle ja tuelle on kysyntää. Kyvyttömyys hyödyntää itselle kuuluvia palveluita vaikuttaa lisäävän ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunnetta. Hyvin toimivat ja saavutettavat palvelut edistävät kokemusta omasta toimijuudesta ja osallisuudesta, ja tämä puolestaan voi lieventää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta.
Yksinäisyys on hyvin monen ikäihmisen päivittäinen kumppani. Kuva: Eliisa Laine
Haja-asutusseudulla ihmisten tarpeet ja tarjotut palvelut eivät välttämättä kohtaa. Olemme huomanneet, että maaseudulla on kasvettu ajatukseen, ettei kattavia palveluita koskaan ollutkaan saatavilla eikä niitä välttämättä ole totuttu käyttämään. Naapuri- ja sukulaisapu on ollut tärkeässä roolissa ja se on kehittynyt useassa sukupolvessa. Monin paikoin kylät kuitenkin hiljenevät. Osa vanhemmasta väestä jää asuttamaan omakotitaloaan naapurustoon yksin eikä epävirallista apua ole entiseen malliin saatavilla. Yksin jääminen kylän viimeiseksi soturiksi voi aiheuttaa syvää yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta.
Vaikka avun tarve on ulkopuolisen silmin selvä, voi joskus olla niin, että apua on vaikea ottaa vastaan. Iän myötä tulleet muutokset voivat yllättää ja pelottaa. Se, ettei enää pysty täysin huolehtimaan itsestään ja omasta arjestaan, voi aiheuttaa syvää häpeää ja huolta muiden juoruilusta. Aikaisemmat huonot palvelukokemukset voivat johtaa palveluista kieltäytymiseen ja ulkopuolelle jäämiseen.
Löytävä vanhustyö voi auttaa yhteistyössä omaisten ja muiden ammattilaisten kanssa rakentamalla rauhassa luottamussuhdetta, jonka myötä ihminen on avoimempi ottamaan ulkopuolista apua vastaan. Meidän Löytävien työmenetelmiin kuuluvat mm. tukeminen, motivointi ja haasteellisten tilanteiden yli kannattelu. Olemme tarvittaessa ikäihmisen tukena ja turvana uusia palveluita käynnistellessä.
Asuminen ja yksinäisyys
Löytävän vanhustyön asiakkaat asuvat usein omissa kerrostaloasunnoissaan tai omakotitaloissaan yksin. Vaikka ihmisiä asuukin ainakin kaupungissa ympärillä, voi yhteisöllisyyden puute ja esteellinen asuinympäristö lisätä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Hyvin monista kerrostaloista puuttuu edelleen hissi ja ulos pääseminen voi olla vaikeaa. Myös omasta rakkaasta omakotitalosta voi olla vaikea päästä ulos, koska vanhat talot ovat harvoin esteettömiä. Me Löytävät kohtaamme ihan keskustassakin välillä ikäihmisiä, jotka eivät ole kuukausiin käyneet ulkona. Koronapandemian myötä vanhempien ihmisten eristäytyneisyys ja kotiin jääminen on selvästi lisääntynyt, ja tämä puolestaan lisää pahoinvointia ja yksinäisyyttä.
Vaikka suurin osa ikääntyneistä haluaa elää ja vanheta omassa pitkäaikaisessa kodissaan, on monella ikääntyneemmällä ihmisellä sekä kaupungissa että haja-asutusseudulla kaipuu yhteisölliseen asumiseen, esimerkiksi seniori- tai palvelutaloihin. Niihin pääsy voi kuitenkin olla vaikeaa, asunnot senioritaloissa ovat kalliita tai sopivaa asumista ei ole tarjolla. Geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri on esimerkiksi todennut, että omassa kodissa asuminen on yleensä iäkkäiden oma tahto silloin, kun he ovat sairaita tai avun tarpeessa, mutta ei välttämättä enää silloin, kun kokevat itsensä yksinäisiksi.
Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omassa kodissaan, mutta yksinäisyys saattaa lisätä muuttohaluja. Kuva: Eliisa Laine
Asumisen palveluita tulisikin kehittää siihen suuntaan, että ihmisten välille tulisi luontaista kohtaamista eikä ikääntyneitä eristettäisi muista sukupolvista. Löytävän toiveissa on, että tulevaisuudessa tarjolla olisi erilaisia edullisia yhteisöllisyyttä tukevia asumisen tapoja ikääntyneille. Myös ylisukupolvisuuden periaatteiden kehittäminen esimerkiksi asumis- ja vapaa-ajanpalveluissa olisi suotavaa.
Mahdollisuus kulkemiseen vähentää yksinäisyyttä
Vaikka oma koti rakas paikka onkin, on sieltä poispääsy myös yhtä tärkeää. Kodin sijainti on yhteydessä mahdollisuuteen liikkua ja hoitaa omia asioitaan. Kun liikkuminen käy vaikeaksi, kulkemisen palvelut voivat laajentaa elinpiiriä ja siten lieventää yksinäisyyttä ja lisätä osallisuutta. Me, Löytävät, tuemme asiakkaidemme liikkeelle lähtöä mahdollisimman monin keinoin.
Isoissa kaupungeissa on toki toimiva julkinen liikenne, mutta monille ikääntyneille bussin käyttäminen on liian haastavaa. Haja-asutusalueella ja maaseudulla pitkät välimatkat ja liikkumisen vaikeus korostuu. Naisilla liikkumishuolet usein lisääntyvät puolison kuoleman jälkeen, jos puoliso on ollut se, joka ajaa autoa. Varsinkin maaseudulla oma auto laajentaa huomattavasti elinpiiriä ja lisää mahdollisuuksia oman arjen ja elämän hoitamiseen.
Tarjoamalla tukea liikkumiseen kunnat edistävät ikääntyneiden hyvinvointia ja laajentavat elinpiiriä. Kuva: Eliisa Laine
Kuljetuspalvelut ja taksikortit ovat erittäin hyvä ikääntyneiden liikkumisen tuki. Monella ikääntyneellä osallistuminen on jäänyt kuljetuksen puutteen takia, kun taloustilanne on tiukka. On hienoa, että sekä maaseudulla että kaupungeissa on taksikortteja ja joihinkin ryhmätoimintoihin on kuljetus tarjolla. Tämä onkin se osa-alue, jota meidän Löytävien näkemyksen mukaan kehittämällä ja palveluita lisäämällä ikääntyneitä ihmisiä saataisiin huomattavasti entistä enemmän toimintojen pariin. Esteettömän ympäristön ja liikkumisen mahdollisuuksia kehittämällä voitaisiin merkittävästi vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä.
Ikääntyneiden ystävyys- ja vertaissuhteet
Vaikka vanhojen ihmisten yksinäisyys on paljon esillä, ystävyyssuhteiden merkityksestä puhutaan melko vähän. Vaikka ikääntyessä ihmisen sosiaalinen verkosto yleensä supistuu, ovat ihmissuhteet yhtä tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä kuin nuorempanakin. Iän karttuessa tärkeimmät ihmissuhteet korostuvat ja omaiset kantavat usein vastuuta ikäihmisen sosiaalisesta hyvinvoinnista. Me Löytävät tapaamme maalla ja kaupungissa myös ikäihmisiä, joilla ei ole lainkaan omaisia tai tuttavia. Tällainen totaalinen ulkopuolisuus voi olla hyvinvoinnille todella haitallista.
Löytävä vanhustyö itsessään vähentää yksinäisyyttä ja kohottaa mielialaa. Lisäksi ohjaamme asiakkaitamme erilaisiin palveluihin ja toimintoihin. Sosiaalisten aktiviteettien muotoja on hyvin paljon erilaisia. Esimerkiksi Liikkuvan resurssikeskuksen Menovinkeistä löytyy paljon tekemisen vinkkejä Varsinais-Suomessa.
Ikääntyneiden yksinäisyyttä vähentävät tutkimusten mukaan yhteiseen mielenkiintoon perustuva ryhmätoiminta ja vertaistoiminta. Fingerroosin säätiöllä on esimeriksi kaikille avoimet tapaamistuokiot Tarina-ryhmät Laitilassa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Tarinalaiset ovat kertoneet, että parasta siellä on ystävät ja yhdessäolo, ja uudet tarinalaiset ovat aina tervetulleita mukaan! Päihteiden kanssa tasapainoileville ikääntyneille Fingerroosin säätiöllä on Turussa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa kuntien kanssa yhteistyössä Pilke-ryhmät ja Mynämäellä sote-palveluiden järjestämänä. Pilke tarjoaa tärkeää vertaistukea ja linkin ympäröivään maailmaan.
Myös oma vapaaehtoinen ystävä saattaa vähentää kokemusta yksinäisyydestä. Vapaaehtoisia etsimme esimerkiksi seurakunnan tai muiden järjestöjen kautta. Löytävällä on myös oma Arkikaveri-vapaaehtoistoiminta yksinäisyyttä vähentämään. Tällä hetkellä sen toiminta painottuu Turkuun.
Kohtaaminen ja nähdyksi tuleminen osana palvelua
Yksinäisyystutkija Elisa Tiilikainen on kirjoittanut hoivayksinäisyydestä, jolloin ikäihminen kokee hoito- tai palvelusuhteessa ulkopuolisuutta ja kohtaamattomuutta. Jos ihminen ei tule nähdyksi yksilönä tarpeineen ja toiveineen, voi hän kokea erityisen kipeää yksinäisyyttä. Kotiin tuotavat palvelut voivat entisestään pahentaa yksinäisyyden kokemusta, jos kohtaaminen jää lyhyeksi. Rauhallinen ja arvostava kohtaaminen eli ihmisen näkeminen ja kuunteleminen siinä hetkessä lieventää ulkopuolisuuden tunnetta.
Moni ikääntynyt tarvitsee päivittäistä apua. Kotihoidolla on tärkeä rooli tuoda palveluita ikääntyneen omaan ympäristöön. Kotihoito ei kuitenkaan voi vastata ikääntyneiden tarpeisiin yksin vaan se tarvitsee rinnalleen palveluita, jotka edistävät ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Tampereen ja Jyväskylän yliopistot julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan kotona asuvat ikääntyneet tarvitsevat hoidon lisäksi psykososiaalista tukea ja kiireetöntä kohtaamista. Löytävän vanhustyön eräs erityisominaisuuksista on juuri kiireetön kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen auttaminen. Kaikki me haluamme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.
Kotiin vietäviä palveluita kehitetään tulevaisuudessa toivottavasti entistä tiiviimmin yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa niin, että ikääntyneiden kaikenlaisiin tarpeisiin – myös yksinäisyyteen – voidaan vastata entistä paremmin. Yksinäisyys on siis yhtä lailla läsnä monien ikääntyneiden elämässä niin maaseudulla kuin kaupungissa. Läheskään aina yksinäisyys ei ole poistettavissa, mutta ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamalla yksinäisyyttä voidaan vähentää.
Kohdatuksi ja nähdyksi tuleminen on osa jokaisen ihmisen hyvinvointia. Kuva: Istockphoto
Teksti: Helena Levonmaa, helena.levonmaa@fingerroos.net
Kuvat: Eliisa Laine ja Istockphoto
Kirjoituksessa käytettyjä lähteitä:
- Finne-Soveri, H. (2017). Muuttuva maailma, muuttuva vanhuus. Duodecim 133 (2), 215–219.
- Tiilikainen, E. (2019). Jakamattomat hetket: yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku. Helsinki: Gaudeamus.
- Van Aerschot, L., Kadi, S., Rodrigues, R., Hrast, M. F., Hlebec, V., & Aaltonen, M. (2022). Community-dwelling older adults and their informal carers call for more attention to psychosocial needs: Interview study on unmet care needs in three European countries. Archives of Gerontology and Geriatrics, 101, Article 104672.