Skip to main content
Category

Hankkeet

Löytävän vanhustyön webinaari järjestettiin 4.11.2020

By Ajankohtaista, Blogi, Hankkeet, Tapahtumat, Yleinen

Löytävän vanhustyön webinaari järjestettiin etäyhteyksin Teams-sovelluksen välityksellä 4.11.2020. Tämän jutun lopusta löydät webinaarin puhujien tilaisuudessa esittämät materiaalit.

Webinaarissa kuultiin Fingerroosin uuden toimitusjohtaja Päivi Heimosen tervehdys ja aloitussanat, jonka jälkeen Fingerroosin säätiön Vakka-Suomen Löytävän vanhustyön työntekijät Päivi Maisila ja Heidi Raussi kertoivat työstään, joka koostuu monipuolisesta yksilötyöstä, kotikäynneistä asiakkaiden luona sekä Pilke®– ja Tarinaryhmistä. Toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille Vakka-Suomen alueella asuville, jotka ovat esim. palveluiden ulkopuolella tai riittämättömien palvelujen piirissä, syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa tai kieltäytyvät muista palveluista. Osalla asiakkaista on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa tai arjenhallinnassa yleensä. Monet kohdatuista ikäihmisistä ovat yksinäisiä. Löytävä vanhustyö auttaa ja tukee myös suurissa elämänmuutoksissa (esim. leskeytyminen tai eläköityminen). Apuna ja tukena toimitaan myös peliriippuvuustilanteissa, taloudellissa haasteissa tai kun on tarvetta muulle ammatilliselle tuelle.

Löytävästä vanhustyöstä on juuri ilmestynyt myös animaatio, joka nähtiin webinaarissa.

Ikäinstituutin tutkija Hanna-Kaisa Hoppania Elämänote-koordinaatiohankkeesta kertoi Elämänote-ohjelman osallisuustutkimuksesta ja esitteli tutkimuksen tuloksia. Elämänote-tutkimuksen ensimmäiset tulokset kertovat arjen osallisuutta tukevista elementeistä sekä siitä, miten erilaisissa tilanteissa olevat, kotona asuvat iäkkäät ihmiset tavoitetaan järjestöjen toimintaan mukaan. Tavoitteena on ollut selvittää Elämänote-ohjelman vaikutuksia kohderyhmään yksilötasolla​: Mikä tukee iäkkäiden kotona asumista ja osallisuutta​? Mikä hankkeisiin osallistumisen rooli on tässä​? Tutkimuksessa on käytetty uudenlaista osallisuutta lisäävää tutkimusmenetelmää: toisilleen ennalta tuntemattomat, valmennetut kanssatutkijat  eli toiset iäkkäät hankkivat aineistoa ikätovereidensa kanssa keskustellen.

Rahoittajataho STEA:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoi järjestölähtöisyyden ja yhteistyön merkityksestä Sote-järjestöjen toiminnassa. Sote-järjestöjen on hyvä olla mukana alueellisissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeissa sekä sote-rakenneuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöjen toiminnoilla on mahdollista täydentää julkisen sektorin tekemään työtä, mutta avustetulla toiminnalla ei voi sitä korvata. STEA:n uusien hankkeiden ja investointien hakeminen vuodelle 2021 alkaa 10.12.2020, päätös niistä saadaan kevään 2021 kuluessa. Haku korvaa keväällä 2020 pois jääneen uusien hankkeiden haun.

Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jaana Vasama pohti puheenvuorossaan vanhuspalveluja, yksinäisyyttä ja ikääntymistä otsikolla Etsivä löytää – vai löytääkö? ” Aihetta Jaana käsitteli 81-vuotiaan äitinsä ja 85-vuotiaan ystävänsä Matin näkökulmien kautta. Tiedätkö, miltä tuntuu, kun haluaisi toivottaa hyvää uutta vuotta tutuilleen ja huomaa puhelinnumeroita selatessaan, että kaikki ystävät ovat kuolleet?” Näillä riipaisevilla sanoilla alkoi Jaana Vasaman ja nyt 85-vuotiaan Matin ystävyys. Matin kautta hän on saanut sukeltaa yksinäisen miehen maailmaan, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät kohtaa yksilöllisiä tarpeita. Ja juuri siksi tarvitaan yhtä ystävää rinnalla kulkijaksi.

Vasaman mukaan yksinäisyys on vaarallisempaa ihmisen mielenterveydelle kuin tupakka keuhkoille. Meidän pitäisi pysähtyä kysymään vaikka kadulla ikäihmisiltä: ”Mitä kuuluu?” Monille se voi olla viikon ainoa hetki, kun saa puhua jonkun kanssa. Jokaisen on saatava säilyttää ihmisarvo ja itsenäisyys, vaikka joihin asioihin apua tarvitseekin. Hyvä vanhuus kiteytyy sanoihin: ”Kohtele minua hyvin, kosketa, välitä, rakasta, puhu kanssani ja kuuntele minua.” Elämä on tässä ja nyt!

Usein ikäihmiset tarvitsevat muuta kuin mitä vanhuspalveluilla on tarjolla. Esimerkiksi keskustelua kirjoista, taiteesta, teatterista ja jutustelua kahvikupposen äärellä. Joskus myös apua ja tukea joissain arjen askareissa, vastaanotoilla ja muissa asioiden hoitamisessa. Frank Martelan mukaan hyvän elämän ehtoja ovat: 1) Autonomia – meillä kaikilla on perustarve kokea elämä omaksemme iästä riippumatta. Tehdä omat valintamme omista arvoista lähtien. 2) Kyvykkyys – tarve saada aikaiseksi haluamiaan asioita. 3) Läheisyys – meillä on perustava tarve kokea läheisyyttä, mikä tarkoittaa, että lähellämme on ihmisiä, jotka välittävät minusta ja joista itse välitän. 4) Hyvän tekeminen – perustarve kokea oman toiminnan auttavan toisia ihmisiä.

Jaana päätti puheenvuoronsa HC Andersenin sanoin: ”Pelkkä eläminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan auringonpaistetta, vapautta ja pieni kukka.”

Seuraavaksi kuultiin Pilke®-toimintaan osallistuneen vertaisasiantuntija Maikin puheenvuoro. ”Mä en millään olis aluks tullut Pilke-toimintaan. Mut jos mä sit kerran tulen” – kertoo Maikki alkutaipaleestaan Pilke-ryhmässä.  Uskaltauduttuaan mukaan Maikki kuitenkin huomasi, että Pilkkeessä onkin rakkaudellinen ilmapiiri ja hyvä olla, ollaan ihan vaan ihmisinä keskenään, kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen, saa olla sellainen kuin on. Uusi ovi aukeaa, et olekaan yksin. On niin paljon monipuolista toimintaa: ”Huikeaa, ainutlaatuista!” – huudahtaa Maikki. Joka kerralla on tavalla tai toisella musiikkia, ollaan käyty ongella, katsottu näytelmää, bingottu, tarinoitu, välillä on liikuntaa ja vaikka mitä! ”Ihanaa aamupalaa ja pullaa, ollaan tyytyväisiä. Onhan se nyt ruhtinaallist! Aamun paras avaus.” – sanoo Maikki. ”Vieras ihminen antaa myötätuntoa ja välittää susta. Ihan sykkyrälle menee! Kaikkee hyvää teille ja kiitos!” – totesi Maikki vielä lopuksi.

Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lund kertoi lisää Pilke®-toiminnasta ja tarkasteli aihetta: ”Kuka auttaa ikääntynyttä päihteidenkäyttäjää Suomessa?” Pilke®-toiminta on vastaus siihen, ”miten” ja ”miksi” autetaan ikääntynyttä päihteidenkäyttäjää. Kolmannen sektorin paljolti levittämä toimintamuoto täytyy saada osaksi tulevia palvelurakenteita, jotta myös ”kuka”-kysymys tulee vastatuksi. Pilke-toiminnan on kehittänyt Liisa Karvinen. Pilke-sana onkin lyhenne sanoista: ”Pitäjänmäelle Liisan luo keskiviikkona”.

Miten Pilke-toimintaa toteutetaan?

Pilke-ryhmät kokoontuvat kerran viikossa samaan aikaan aamupäivällä, samassa paikassa. Tapaamisessa vaihdetaan kuulumisia, syödään aamupalaa, jaetaan kokemuksia, pelataan seurapelejä ja visailuja, kokeillaan kädentaitoja, tehdään retkiä jne. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tapaamiseen saa tulla sellaisena kuin on – myös päihtyneenä: Pilke-ohjaajat kohtaavat jokaisen pilkeläisen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä ilman vaatimusta raitistumisesta tai muutoksesta.

Pilke-ohjaaja tutustuu pilkeläiseen ja näkee ihmisen juomisen takana. Pilke-ohjaajan motto on: ”Pidän kiinni, en jätä, en unohda” – kannatteleva työote. Porukan jäsenyys on elinikäinen – mukana saa olla niin kauan kuin haluaa ja pystyy. Uusia ohjaajia tarvitaan koko ajan, kun työntekijät vaihtuvat. Ohjaajina toimii mm. sosiaaliohjaajia, viriketoiminnan ohjaajia, kotihoidon työntekijöitä, järjestötyöntekijöitä, diakoneja, pappi, sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne.

Miksi Pilke-toimintaa?

Pilkeläinen löytää elämäänsä yhdessäolon ja mielekkään tekemisen kautta iloa ja osallisuutta. Pilkeläisen arjessa selviytyminen helpottuu, ja hän voi jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Miten ja miksi -kysymyksiin on helppo vastata, mutta kuka lopulta ottaa vastuun? Eli tarvitaan vielä vastaus kysymykseen KUKA? Pekka Lund toteaa painokkaasti, että vastuun pitää olla julkisella puolella, toiminnan on löydettävä paikkansa osana muita palveluita – mutta on luontevaa jatkaa ja tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa myös jatkossa.

Päivi Heimonen päätti webinaarin: Lämmin kiitos kaikille – pidetään iloa yllä ja jaetaan sitä toinen toisillemme!

Esitykset:

 

Äänestä Turun asukasbudjetissa!

By Ajankohtaista, Hankkeet

Fingerroosin säätiön Me-talo sekä Syörään yhressä ovat mukana Turun kaupungin asukasbudjetissa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat äänestää sellaisia kohteita eri lähiöihin, mitkä heidän mielestään tukevat alueen hyvinvointia.

Pansio-Jyrkkälän alueella voi äänestää monia kohteita, joista yksi on Me-talon ohjaajaresurssiin panostaminen. Haluamme turvata lapsille yhden osaavan ja välittävän aikuisen työpanoksen vuodeksi 2021. Tässä linkki äänestykseen:

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2020/f/2/budgets/6/projects/85

Syörään yhressä on vahvasti mukana Lausteen lähiötuvan toiminnassa. Tällä hetkellä Lähiötupa on auki ainoastaan silloin, kun siellä on jokin yksittäisen toimijan järjestämä toiminta tai kerho käynnissä. Emännän/isännän myötä Lähiötupa olisi päivittäin auki avoimien ovien tavoin ja toivottaisi tervetulleiksi niin lapsiperheet, nuoret, työikäiset kuin eläkeläisetkin. Tässä linkki äänestykseen:

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2020/f/2/budgets/9/projects/12

Löytävien asiakas Edith

By Ajankohtaista, Blogi, Hankkeet, Tarinat

Fingerroosin säätiön Löytävässä vanhustyössä työntekijät kohtaavat ikäihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja kannattelua arjessa pärjätäkseen. Seuraava tarina on esimerkki työn moninaisuudesta, arjen haasteista ja Löytävien sinnikkyydestä. Asiakkaan anonymiteetin suojelemiseksi nimi- ja sukupuolitietoja sekä keskeisiä tunnistetietoja tarinassa on muutettu.

Asiakkaamme Edith 86 v.

Edith oli käynyt usein vuonna 2016 kaupungin vuokratalojen toimistolla valittamassa sähkösopimuksestaan. Hänen mielestään sähkön pitää sisältyä vuokraan. Hän oli käynyt asuntotoimistossa repimässä sähkölaskuja, koska ei ymmärtänyt miksi hänen pitäisi tehdä oma sopimus sähköyhtiön kanssa. Sosiaalihuoltoon tehtiin toimistosta ilmoitus sähköjen katkaisemisen vuoksi. Sosiaalihuoltolain mukaisen poliisin ja lääkärin käynnin myötä Edith oli tavoitettu. Edith oli ohjattu vanhuspalveluihin, mutta hän kieltäytyi niistä.

Asumisneuvojalla heräsi huoli rouvasta, joka asui yksin, eikä hänellä ollut omaisia. Asumisneuvoja kysyi rouvalta luvan, että sai antaa nimen, osoitteen ja puhelinnumeron Löytävä vanhustyön työntekijöille. Asumisneuvoja soitti Löytäville ja kertoi rouvan hankalasta tilanteesta ja antoi asiakkaan luvalla tiedot. Löytävä soitti rouvalle, joka oli yksinäinen. Rouva kertoi, että hänellä käy varas, joka vie mukanaan vaatteita, astioita ja rahaa. Puhelias ja välillä kiivaskin rouva oli asunut asunnossaan vuodesta 2005. Edith oli iloinen saadessaan keskustella, mutta kertoi viihtyvänsä yksin.

Tapaamispäivänä Löytävän kanssa rouva tuli kerrostalon alaovelle, joka oli lukittu, avaamaan oven ja toivotti tervetulleeksi kotiinsa. Istuimme pienen siistin yksiön ruokailupöydän ääreen.

Rouva kertoi, että hänen yli 90-vuotias siskonsa on hoitokodissa, mutta he eivät ole tavanneet yli kymmeneen vuoteen. Rouvan puoliso oli kuollut vuosia sitten. Huoneen kirjahyllyn päällä oli valokuvakehyksissä kuvia lapsesta. Kysyimme omaisista ja rouva kertoi, että hänellä on 55 -vuotias tytär ulkomailla. Rouvalla oli kaksoiskansalaisuus. Tytär olikin käynyt viisi vuotta sitten Suomessa. Rouva oli nuorena mennyt naimisiin merikapteenin kanssa ja saanut tyttären. Rouva oli elänyt 25 vuotta ulkomailla, mutta palannut kotimaahan äitinsä hautajaisiin ja sitten jäänyt Suomeen. Tytär ei ollut muuttanut Suomeen.

Rouva kertoi varkaasta, joka käy yleisavaimella hänen kodissaan aina kun hän poistuu tai on keittiön puolella. Varas on vienyt hänen kauniit housunsa, sukkahousuja ja puseroita. Tiistaisin tytär aina soittaa hänelle. Hän käy kaupungilla toriostoksilla ja kaupassa sekä käy maksamassa laskut pankin tiskillä. Hän on pieniruokainen ja säästeliäs rahan suhteen. Rouva saa takuueläkkeen kuukausittain. Lääkäriä hän ei mielestään tarvitse, koska ”ne eivät siellä osaa hyvin hoitaa” ja hän on täysin terve. Jos päätä särkee niin hän ottaa vain asperiinin. Löytävä lupaa tuoda Kelan hoitotukihakemuksen ensi käynnillä mukana, jotta hän mahdollisesti saa pieneen eläkkeeseen lisän.

Rouva piipahti myös Löytävän toimistolla eräänä päivänä, kun puhelin oli ”mennyt sekaisin”. Soitimme operaattorille ja avasimme uudelleen liittymän, jonka hän oli aiemmin sulkenut ymmärtämättään mitä teki.

Toisella kotikäynnillä rouva sai uudelleen apua puhelimensa uudelleen käynnistämiseen, koska hän ei enää muistanut miten puhelin saadaan kytkettyä päälle. Hän kertoi, että oli tässä Löytävien kotikäyntien välissä kerran hukannut avaimet. Hän oli jäänyt ulko-oven ulkopuolelle. Onneksi taloyhtiön huoltomies oli lähettyvillä ja päästi hänet sisälle kotiin. Avaimet löytyi silloin kotoa mikron päältä. Kerrottiin rouvalle, että muistikoordinaattori voi tehdä kotikäynnin, jotta hän voisi saada tarvittavan muistilääkkeen. Se auttaisi muistia, josta hän oli itsekin hieman huolissaan.

Kolmannella kerralla kotikäynnille tuli mukaan muistikoordinaattori. Hän teki muistitestin ja tulos olikin hälyyttävä; 17/30 pistettä.

Suosittelimme hänelle geriatriselle poliklinikalle menoa. Soitimme geriatriselle polille ja saimme pitkän suostuttelun jälkeen hänet suostumaan lähtemään mukaan. Geriatrisella polilla sairaanhoitaja haastatteli ja he ottivat tarvittavat kokeet. Kerroimme, että Edith asuu yksin ja hänellä saattaa olla hieman harhaisuutta. Edith jäi tarkkailuun. Geriatrinen poliklinikka suositteli hänelle yön yli jaksoa, mutta siitä hän kieltäytyi. Lääkäri teki lähetteen pään kuvaukseen. Edith ei suostunut menemään sinne.

Aikavarauskin jäi peruuttamatta ja siitä hänelle koitui kuluja. Edith kieltäytyi kotihoidon arviointikäynnistä.  Tietojärjestelmän kautta geriatriselta polilta saatiin tieto, että Edithistä olikin tehty aikaisemmin jo sosiaalihuoltoon ilmoitus. Vanhuspalvelun sosiaalityöntekijä oli käsitellyt ilmoitusta ja tunsi tapauksen entuudestaan. Maistraattiin oli myös tehty edunvalvontailmoitus, mutta maistraatti ei ollut katsonut tarpeelliseksi nimittää edunvalvojaa. Edith kieltäytyi palvelujen vastaanottamisesta, joten vanhuspalveluiden toimenpiteitä ei käynnistetty.

Sovimme puhelimitse tapaamisen neljännelle kerralle, jolloin tarkoituksena oli puhua rouvalle, että olisi hyvä jos hoitaja kävisi katsomassa miten hän voi, kun kerran yksin asuu ilman omaisia. Polilta oli ohjattu kotiutustiimi käymään hänen luonaan, mutta koska hän ei tarvinnut mielestään mitään, niin hän lähetti hoitajat pois ovelta. Kotiutustiimi pääsi kolme kertaa paikan päälle. Löytävät jäivät silloin taka-alalle ja asiakkuus Löytävillä päätettiin.

Kului 4 kuukautta ja Edith ilmestyi uudelleen asiakkaaksi asumisneuvojan kautta toiselle kierrokselle. Edith oli nyt suostunut tekemään sähkösopimuksen toimistossa, mutta asumisneuvojalla oli huoli Edithistä, koska hänellä oli useita tuhansia euroja laukussa rahaa. Asumisneuvoja ehdotti yhteistä pankkiasiointia, jotta rahat saataisiin Edithin tilille, mutta hän ei suostunut siihen. Hän pelkäsi, ettei muistaisi miten rahat saa pankista pois. 100 e setelit oli pinona muovipussiin sisään tungettuna. Toisessa paketissa oli 50 e setelit  pinona. Tässä olivat hänen 25 vuoden säästöt. Edith kertoi, että kolmas rahapaketti oli varastettu kotoa naapurin toimesta. Hän otti rahat vastedes aina mukaan kun asioi kaupungilla.

Löytävä tapasi Edithin kotonaan ja yhdessä soitettiin tyttärelle. Löytävä puhui tyttären kanssa ja oli helpottavaa kertoa miten huonosti äiti voi. Luottamuksellinen suhde syveni Edithiin. Edith ei oikein pitänyt siitä, että tytär komenteli häntä viemään rahat pankkiin. Heille tuli sanaharkkaa.

Löytävä suostutteli tyttären tulemaan Suomeen ja tytär tuli tietoiseksi miten sairaudentunnoton äiti oli. Suunnitelmana oli, että yksityinen palveluntuottaja kävisi tekemässä kontrollikäynnit äidin luona, jotta tytär voisi olla rauhallisin mielin asuessaan ulkomailla. Edith ei päästänyt hoitajia sisälle kuitenkaan. Käyntejä päästiin tekemään viisi kertaa.

Tytär oli epätoivoinen, kun sai soiton sairaalan osastolta, että äiti oli siellä hoidossa. Hän sai Löytävältä henkistä tukea päätöksen tekemiseen. Hän oli nyt päättänyt tulla Suomeen hakemaan äidin kotimaahansa.

Löytävän tukikontakteja oli useita kymmeniä asiakkaaseen ja tyttäreen. Asiakasta autettiin geriatriselle polille, jossa hän sai terveydenhuollon apua. Asiakas päätyi sairaalan osastolle odottamaan turvallista sijoituspaikkaa, koska hän ei selviytynyt enää yksin kotona. Löytävän työ Edithin auttamiseksi oli tarpeellista. Löytävä työntekijä täydensi julkisen terveydenhuollon palvelua tavoittaen asiakkaan ja aikaa käyttäen loi luottamuksellisen suhteen, jossa asiakkaan oli turvallista edetä ja saada itselleen hyvä ja arvokas vanheneminen hoitokodissa. Tytär on säännöllisesti nyt yhteydessä puhelimitse äitiinsä, joka ilostuu puhelimen soidessa ja saadessaan kuulla ainoan omaisensa tervehdykset.

– Annikka Salonen, Löytävä vanhustyöntekijä, Fingerroosin säätiö

Löytävä vanhustyömme toimii myös nyt poikkeustilan aikana.  Työntekijämme kuuntelevat, tukevat, auttavat ja välittävät. Olkaa yhteydessä meihin, kun tarvitsette juttuseuraa tai muuta apua tai teillä on huoli toisesta ikäihmisestä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://fingerroos.net/toiminta/loytava-vanhustyo

Voitte myös kertoa oman tarinanne ja lukea muiden tarinoita uudelta Fingerroosin säätiön Tarinat-sivulta: https://fingerroos.net/tarinat

Vi betjänar också på svenska.

 

 

Ryhmätoiminnan merkitys ikäihmisille Fingerroosin säätiön Tarina-ryhmässä

By Ajankohtaista, Hankkeet, Yleinen

Fingerroosin säätiön Tarina-ryhmätoiminnan vaikutusta ikäihmisten kokemaan elämänlaatuunkartoitettiin vuonna 2019 löytävän vanhustyöntekijämme Tuula Nikkilän sairaanhoitaja (AMK) opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko ryhmätoiminnalla yhteyttä koettuun elämänlaatuun, sekä kuvailla sanallisesti ja visuaalisesti tutkimukseen osallistuneiden kertomia merkityksiä. Tutkimukseen osallistuneet olivat vanhuuseläkkeellä olevia 69–86-vuotiaita.

Keskeisinä käsitteinä olivat elämänlaatu, WHO:n elämänlaadun ulottuvuudet, ikäihmisten koettu elämänlaatu, ryhmätoiminta sekä ryhmätoiminnan merkitys ja vaikutukset ikäihmisille. Tutkimusen toimintaympäristönä oli Fingerroosin säätiön ikäihmisille tarkoitettu Tarina-ryhmä Uudessakaupungissa. Ryhmätoimintaan osallistumisella koettiin olleen positiivinen yhteys kaikkiin elämänlaadun ulottuvuuksiin: sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja elinympäristö. Sosiaalisen ulottuvuuden merkityksiä oli eniten ja ne olivat painoarvoltaan tärkeimpiä. Luovan menetelmän avulla ikäihmisten kokemista merkityksistä luotiin Merkityspuu.

Tulokset toivat esiin sen, että toiminta tuo monenlaisia merkityksiä ikäihmisille. Ryhmätoiminta laajentaa elinympäristöä ja vahvistaa liikkumista ulos omasta kodista sekä ylläpitää fyysistä toimintakykyä. Se luo mahdollisuudet sosiaaliselle kanssakäymiselle, lisää elämän mielekkyyttä ja antaa vahvistusta psyykkiselle hyvinvoinnille. Ryhmätoimintojen merkitys olisi tunnistettava ikäihmisten määrän kasvaessa ja uusien palvelumuotojen kehittämisessä. Fingerroosin säätiö pyrkii vahvistamaan ikääntyneille tarjottavien ryhmätoimintojen määrää ja vie saatuja tuloksia kaikkien yhteistyökumppaneidensa tietoon. Ikääntyneille tarjottavien ryhmätoimintojen avulla voidaan estää tai hidastaa palvelutarpeen kasvua, ja vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä.

Koko opinnäytetyö on luettavissa täältä: https://www.theseus.fi/handle/10024/265212

Lisätietoja: Fingerroosin säätiö, vanhustyön asiantuntija Tuula Nikkilä p. 044 491 9122
s-posti: tuula.nikkila@fingerroos.net

Vaikka emme tällä hetkellä ryhmätoimintaa voi vielä järjestää, olemme täällä kuitenkin teitä varten. Ryhmiinkin palataan heti, kun se on turvallista ja mahdollista. Myös nyt poikkeustilan aikana Löytävä vanhustyömme kuitenkin toimii.  Työntekijämme kuuntelevat, tukevat, auttavat ja välittävät. Olkaa yhteydessä meihin, kun tarvitsette juttuseuraa tai muuta apua tai teillä on huoli toisesta ikäihmisestä. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://fingerroos.net/toiminta/loytava-vanhustyo

Voitte myös kertoa oman tarinanne ja lukea muiden tarinoita uudelta Fingerroosin säätiön Tarinat-sivulta: https://fingerroos.net/tarinat

Kerro oma tarinasi

By Ajankohtaista, Hankkeet, Yleinen

Tule osaksi yhteistä tarinaa kertomalla omasi, sillä tarinasi tarvitsee kuulijoita. Jokainen meistä on tärkeä ja arvokas, mutta monen tarina, kokemukset, ajatukset ja merkityksellinen elämä jäävät helposti huomaamatta ja kuulematta. Kun ihminen ei tule nähdyksi ja kuulluksi, on vaarana, että hän vähitellen katoaa sekä muilta että lopulta myös itseltään.

Haluamme Fingerroosin säätiössä olla mukana tuomassa esiin jokaisen omaa ääntä, omaa tarinaa, omaa elämää. Kirjoita meille sähköpostilla tai ihan perinteisellä kirjeellä oma tarinasi. Voit vapaasti kirjoittaa haluamastasi aiheesta. Julkaisemme tarinoita Fingerroosin säätiön verkkosivuilla osoitteessa www.fingerroos.net/tarinat. Tarinasi avulla voit osaltasi olla vähentämässä yksinäisyyttä sekä tuoda lohtua ja tukea myös muiden elämään. Täältä voit myös käydä lukemassa muiden tarinoita.

Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet: www.fingerroos.net/tarinat

LÄHETÄ TARINASI TÄSTÄ!

Fingerroosin säätiön Löytävä Vanhustyö ja toiminta poikkeustilan aikana Turussa

By Ajankohtaista, Hankkeet

Löytävän vanhustyön toimintamalli on toiminut Turussa 6 vuotta. Sen rooli palveluverkoston vahvana toimijana on vakiinnuttanut paikkansa. Löytävän vanhustyön tunnettuus on koko ajan lisääntynyt niin julkisella puolella toimivien yhteistyökumppaneiden kuin järjestöjen piirissä.
Löytävä vanhustyön kolmen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen Tiimi tavoittaa kodeistaan ne ikääntyneet, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Kohderyhmänä ovat usein yksinäiset henkilöt, jotka ovat kohdanneet erilaisia elämän haasteita ja tarvitsevat tukea sekä selvittelyä arjen hallintaan. Asiakkaat eivät kykene itsenäisesti hakemaan itselleen palveluita tai eivät ole tietoisia heidän oikeuksistaan tiettyihin palveluihin ja etuisuuksiin. Löytävä työntekijät antavat asiakkaalle aikaa omaan kerrontaan ja rakentavat luottamusta sekä kohtaavat asiakkaan erityisellä läsnäololla kunnioittaen asiakkaan omia valintoja.

Asiakas ohjataan niiden tarvittavien palveluiden tai toimijoiden piiriin, jotka lisäävät arjessa selviytymistä, elämän iloa ja hyvinvointia. Tiimi kannustaa ja seuraa asiakkaan kokonaistilanteen edistymistä. Asiakkuus lopetetaan vasta kun asiakas on sitoutunut aloitettuun toimintaan ja hän itse on siihen valmis.

Suomen poikkeustila on maaliskuun alusta vaikuttanut myös Löytävän työn mallin työmenetelmien mukauttamiseen, jotta löytävä työ pystyy vastaamaan paremmin ikäihmisten tarpeita. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti riskiryhmään kuuluvia.
Lisääntynyt eristäytyneisyys ja yksinäisyys luo entistä enemmän epämukavuutta ja psyykkistä painetta. Omaiset ja läheiset eivät voi vierailla ikäihmisten luona. Yksinäisyys merkitsee turvattomuutta. Kyse on sisäisestä kokemuksesta. Turvattomuutta luo sekin, ettei kukaan soita ja kysy kuulumisia. Yksinäisyyden taustalla voi olla vaikeita elämänhistoriasta nousevia ja jopa traumaattisia kokemuksia. Poikkeusoloissa mielen voi vallata samankaltainen ahdistunut ja ylivirittynyt olotila, joka ihmisellä oli silloin kun alkuperäinen traumakokemus tapahtui. Stressaava tilanne saattaa lisätä päihteiden ja lääkkeiden käyttöä.

Puhelinkontakteissa asiakkaisiin poikkeustilan aikana pyritään luomaan turvallisuutta, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Puheluiden aikana asiakas voi vapaasti kertoa yksinäisyydestään, alakulostaan ja muista hänelle tärkeistä aiheista. Monet palvelut ovat saatavilla poikkeustilan aikana internet-sivujen kautta, mutta vain harvalla Löytävän vanhustyön asiakkaalla on mahdollisuutta käyttää näitä.
Asiakkaille annetaan ensinnä ratkaisuja konkreettisiin asioihin, kuten kauppa-asiointiin, lääkkeiden saamiseen ja oman hyvinvoinnin omatoimiseen toteuttamiseen. Löytävä työ on mukauttanut toimintaansa käyttäen luovia ratkaisuja. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi musiikin kuunteleminen yhdessä puhelun aikana, rentoutusharjoituksen ohjaaminen puhelimitse, runojen lukeminen tai laulaminen. Toimivaksi on koettu myös postikorttien lähettäminen, kirjaehdotusten antaminen ja erilaisten videolinkkien jakaminen. Nämä on koettu olevan hyviä toimintoja virkistämään mielialaa.
Seuraamme tiiviisti ajankohtaisia määräyksiä ja suosituksia ja selkeytämme hallituksen antamia määräyksiä asiakkaille. Löytävän työn rooli palveluverkostossa on poikkeustilan aikana nousut erityisen tärkeään arvoon ja toimintaa kehitetään jatkuvasti edelleen.

Asiakkaat, jotka eivät vastaa puhelimeen tavoitetaan kirjeitse. Jokaisesta löytävän asiakkaasta huolehditaan tasavertaisesti ja otamme myös uusia asiakkaita koronatilanteen aikana. Lupaamme vastata jokaiseen puhelinsoittoon. Palvelemme asiakkaita myös ruotsin kielellä.
Asiakkaat ohjautuvat Löytävän työn pariin julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Asiakas itse, omainen tai naapuri voi myös ottaa yhteyttä. Fingerroosin säätiön internet-sivuilta löytyy huoli-ilmauslomake, jolla voi anonyymisti ilmoittaa henkilön, josta on huolissaan.

Kuulumiset: Syörään yhressä-tiimi etätöissä poikkeusaikana

By Ajankohtaista, Hankkeet

Niin kävijät kuin yhteistyökumppanitkin ovat kyselleet meiltä, että mitä me nyt poikkeusaikana teemmemiten asiakastyötä tehdään etänä ja mitä uusia toimintatapoja olemme ottaneet käyttöön.  Tässä pieni katsaus siihen, millainen etätyöpäivämme normaalisti on. Syörään yhressä-tiimissä työskentelee tällä hetkellä kolme työntekijää. Saila ja Annika tekevät kokoaikaista työaikaa ja Piken työaika on n.25h/vko. 

Millainen on normipäivämme etätöissä, millaisia työtehtäviä siihen kuuluu?  

Töitä tehdään tällä hetkellä etänä, eikä yhteisöruokailuun osallistuvia kävijöitä olla voitu tavata reiluun kuukauteen. Työpäivät alkavat tyypillisesti kahvikupin äärellä. Käydään läpi sähköposteja ja sosiaalista mediaa, jonka jälkeen lähdetään vastailemaan viesteihin. Olemme säännöllisesti yhteydessä kaikkiin niihin kävijöihin, joihin on joku yhteys joko puhelimitse tai Messengerin kautta. Tällä hetkellä on käynnissä Turun kaupungin ideointivaihde Asukasbudjettiin. Keräilemme kävijöiltä ideoita oman asuinalueen kehittämiseen ja lisäämme niitä ehdotuksia asukasbudjetin sivuille 

Pike: ”Hyvän mielen aamukaffe-lähetyksessä olen mukana mahdollisuuksien mukaan seuraamassa keskustelua ja kommentoimassa. Vastaan Runosmäessä toimivasta Toimintatorstai-ryhmästä. Olen ollut säännöllisesti yhteydessä ryhmäläisiin ja kehittelemme uusia toimintoja Yhdessä-yhdistyksen työntekijän kanssa ja vaihdamme kuulumisia alueen tilanteesta.” 

Kotona olevat lapset tuovat oman lisäsäväyksen etätyöläisen päivää:  

Annika: ”Aika-ajoin työtehtävien ohi ajaa akuutti kotitalouskriisi, kun esim. barbin pinkki korkokenkä on hukassa. Silloin kaikki muu pysähtyy ja kenkää etsitään jostain sohvan välistä. Se menee samalla hyvin taukojumpasta.”

Useamman kerran viikossa kokoonnumme tiimipalaveriin ja koko työyhteisön kesken viikkopalaveriin. Uusien toimintatapojen kehittely ja pallottelu on jatkuvasti mielessä. Ideointikysymysten ja vastausten etsiminen – sekä niistä tiedottaminen. Aikaa päivässä kuluu myös hankkeeseen kuuluvaan paperityöhön, juoksevien asioiden hoitoon ja muuhun eteen tuleviin sekalaisiin asioihin. 

Mikä uusissa etätyötehtävissä on ollut mielenkiintoista?  

Yhteenkuuluvuus oman työyhteisön kanssa. Nopea reagointi ja mukautuminen tilanteeseen. Olemme lyhyessä ajassa luoneet toimintoja, joiden avulla työ on jatkunut katkeamattomana. Työtavat kehittyvät ja jalostuvat koko ajan ja niitä testaillaan rohkeasti.  

Tavallisessa työarjessa iso osa työajastamme kuluu ”kentällä” asiakastyössä. Nyt on luotu jokaisen kävijän kanssa uudenlainen vuorovaikutussuhde puhelimitse. Olemme kokeilleet myös mm. ryhmäpuhelua ja etäkävelyä yhdessä, ne kokeillut ovat olleet kivoja!  

Annika: ”On ollut mielenkiintoista haastaa itseään, miettiä monenlaisia tapoja pitää yhteyttä ihmisiin ja mennä hieman omille epämukavuusalueille esim. sosiaalisen median haltuunoton kanssa. Multitaskaaminen on saanut aivan uusia ulottuvuuksia tässä uudessa arjessa, jossa täytyy hoitaa työ- ja lapsiperhe-elämä samanaikaisesti.” 

Saila: ”Kun ensimmäisten hässäkkäviikkojen jälkeen tilanne on hieman normalisoitunut, on ollut mukava löytää uusia rutiineja etätyöstä mm. kävelysoitot, teams-palaveri verkostolle ja valtakunnalliseen ruoka-apuverkostoon osallistuminen. On ollut hienoa huomata viikkojen edetessä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja löytää uusia auttamisen ja tukemisen muotoja.” 

Minkä uuden asian olet oppinut nyt etätyöskentelyssä?  

 Työn jaksottamisen, päivän jakamisen osiin ja suunnittelun tärkeyden. Työpäivä tulee selkeästi alkaa ja loppua, teki sitten töitä kotona, toimistolla taikka luonnossa.

Saila: ”Olen oppinut lähettämään teams-videoneuvottelukutsuja ja muutenkin oppinut työskentelemään verkkoympäristössä. Tänään myös soitettiin ensimmäinen messenger-videopuhelu ryhmäläisten kanssa ja hyvin meni!” 

Pidämme yhteyttä asiakkaisiimme, mutta toivon saavani yhteyden vielä useampaan ruokailuissamme kävijään, joten soitelkaa tai laittakaa rohkeasti viestiä vaan, niin saamme yhteystietonne ja voimme olla yhteyksissä! 

Turun ja Vakka-Suomen löytävä vanhustyö poikkeusaikana

By Ajankohtaista, Hankkeet, Yleinen

LÖYTÄVÄ VANHUSTYÖ TURKU JA VAKKA-SUOMI

Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus on linjannut toimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.

Säätiömme toimitusjohtaja on linjannut seuraavat toimintaohjeet toiminnallemme:

  1. Löytävän vanhustyön henkilöstö on etätyössä toistaiseksi.
  2. Hankkeemme ryhmätoiminnot (Pilke ja Tarina) ovat keskeytyksissä toistaiseksi. Olemme puhelimitse yhteydessä ryhmätoimintojen asiakkaisiin ja tuemme tarvittaessa heitä keskustelun ja neuvonnan keinoin.
  3. Yksilöasiakkuudet hoidamme puhelimitse, olemme heihin yhteydessä heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan.

Koronaviruksen riskit ikäihmisille (yli 70–vuotiaat) ja riskiryhmiin kuuluville ovat muita suuremmat. Virus aiheuttaa useammin vakavia oireita ikääntyneille ja niille, joilla on jo jokin perussairaus, kuten diabetes, sydänsairaus tai keuhkosairaus. Nyt on tärkeä välttää turhaa liikkumista, huolehtia käsihygieniasta sekä itsemme ja lähimmäistemme terveydestä.

Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tiedotamme muutoksista toiminnassamme.

Turun toimintaan liittyvä yhteydenotot

Ansa Kainulainen

044 9751750

Laitilan toimintaan liittyvät yhteydenotot

Tuula Nikkilä

044 491 9122

Uudenkaupungin alueen toimintaan liittyvät yhteydenotot

Heidi Raussi                                            Orvokki Kolehmainen

044 491 8204                                         044 732 8362