Skip to main content
Tag

etätyö

Koronapeli

By Tarinat

Klassinen puinen koronapeli herättää nostalgisia tunteita ja se olikin monelle tuttu 1950-luvulta alkaen. Herpaantumatonta jännitystä, voittoja ja tappioita synnyttävä peli, jonka lopputulosta oli vaikea ennakoida. Iän myötä pelaaminen väheni ja loppui vähitellen.

Seuraavan kerran kuulin koronasta aiempaa enemmän maaliskuun alussa. Se oli nimetty pahaksi virukseksi, joka tulisi kylvämään kuolemaa ja vakavia sairauksia maailman väestölle. Televisiosta näkyi kuvia Kiinasta, missä ihmiset kulkivat kasvosuojaimet yllään. Maamme hallitus antoi ohjeet ja rajoitukset kokoontumisille ja liikkumiselle. Minut on 75-vuotiaana yksinasujana luokitettu riskiryhmään, jota tulisi suojella erityisesti. Kun minulla vielä oli ollut keuhkoveritulppa, sairastan uniapneaa ja olin selättänyt melanooman, olisin varsinainen kohde tuolle koronavirukselle. Ihmiset pelästyivät ja hamstrasivat seuraavina päivinä vessapaperia kärrykaupalla. Minut ”suljettiin” omaan kerrostalokolmiooni. Onneksi ehdin hakea turvavarastooni viikon ruoka-annokset. Yksineläjälle se oli vielä mahdollista, mutta moni suurperhe joutui ratkaisemaan ruokailunsa ystävien tai yhteiskunnan apuun turvautuen. Minä suljin oveni tiiviisti. Olin karanteenissa.

Avopuolisoni asuu naapuritalossa, joten jonkinlainen henkireikä toiseen ihmiseen on olemassa puhelimen kautta. Niinpä puhelin on osoittautunut verrattomaksi välineeksi kommunikaatiossamme. Se on myös turva siihen, jos jotain toisillemme tapahtuisi. En pelkää itseni tai avopuolisoni osalta sairastumista, mutta lähinnä lasteni ja lastenlapsieni puolesta. Nuo kolme alle kouluikäistä pikkuihmistä ovat ihmeissään, koska eivät pääse leikkimään kavereittensa kanssa. Kotona olo turruttaa leikkihaluisia, mutta onneksi heidän omakotitalonsa mahdollistaa lähiulkoilun. Isovanhempana minulla on päivittäinen ikävä. Siihenkin WhatsApp-sovellus tuo apua. Pahinta on epätietoisuus, millainen tauti korona on. Osuuko se kaikille, osaako se valita uhrinsa, onko se lapsille lievempi, ikäisilleni ihmisille ankarampi. Ainakin kolme neljästä sairastuneista vanhuksista on poistunut joukostamme. Keski-ikä on ollut 81 vuotta. Tutkimukset selventävät tilannetta ja tuottavat uusinta tietoa tästä pelistä.

Onneksi meillä on tässä koronapelissä omat sääntömme. Hallituksemme antamat selkeät määräykset antavat ne rajat, missä liikumme ja mitkä toiminnot ovat suljettuina. Koulut, ravintolat, monet työpaikat ovat nyt kiinni. Olemme koronapelissä suojautuneet lähikosketuksilta, ilmassa tappavilta pisaroilta.

Kauppa-asiat olen ratkaissut noutopalveluna. Kerran viikossa teen netissä tilaukseni. Kauppias kantaa tavarat autooni. Kahden metrin suojaväli ilman hansikkaita kylläkin. Käsien pesun muistan ennen ja jälkeen kaupassa käynnin. Avopuolisoni on rohkeampi. Aamuvarhain hän käy lähimarketissa hansikkailla ja valmiilla ostoslistalla varustettuna.

Illalla teemme koiramme kanssa yhteisen metsälenkin. Vastaantulijoita on muutama, mutta siinäkin koiraihmiset ovat oppineet pitämään remmin mittaiset etäisyydet. Koirilla ei ole rajoituksia. Ei ainakaan vielä. Metsä rauhoittaa. Luonto on lähellä. Elämä jatkuu.

Myös kirjat tarjoavat päivään vaihtelua ja eläviä tarinoita. Mielessä kannattaa muistella mukavia elämän kokemuksia. On aika järjestää valokuvakansiot, piirtää tai maalata. Viikon jokaiselle päivälle tehty ystäväpuhelu virkistää seitsemää ystävää ja vastapuhelu saman verran

Ihmisten liikkumisvapauteen puuttuminen on raju toimenpide. Viisainta on kuitenkin puhaltaa yhteen hiileen ja yrittää selviytyä tässä pelissä hengissä. Tällaista koronapeliä ei ole koskaan vielä pelattu. Vastassa on virus, joka pistää maailman polvilleen ja uhkaa maailman laajuisella lamalla. Mutta me voitamme pelin. Nappuloita voi olla molempien pelaajien tappioina, mutta lopulta pussiin putoaa vahvempikin hyökkääjä.

23.4.2020  Jukka

 

Takaisin Tarinat-sivulle

Elämme korona yhteiskunnassa

By Tarinat

Elämme korona yhteiskunnassa….

Niin valitettavasti täällä suomessakin. Kuka huonommin, kuka paremmin.

Kirjoitan omaa olemistani menneillään olevasta korona elostani.

Kirjoitan Pilke ohjaajan pyynnöstä, Fingeroos säätiön luettavaksi ( käyttöön ).

Alkuun lyhyesti itsestäni. Olen riskiryhmään luelteltava vanha äijä. Olen jäsenenä Pilke Lehmusvalkama ryhmässä. Ennen eläkeikääni ehdin tehdä montaa puuhaa. Viimeiset, yli kolmekymmentä ( 30 ) vuotta logistiikka puuhissa. Logistiikka päällikön tehtävästä jäin eläkkeelle.

Sitten aiheeseen: Henkilökohtainen elämäni kuluvasta korona ajasta on varmaan monien muiden tavoin ”aneminen” Ts. kotioloissa vietettyä elämää. Pitää tunnustaa, että harvakseltaan ruokakaupassa pitää pistäytyä. Mutta silläkin se ohjeistettu turvaväli. Mainitsen nytkin, että kerään vanhaa krääsää kotimuseooni Koskelle Tl. Nyt olen pidättäytyt käymään ostoksilla kirpputoreilla. Kuten totesin, vaikka olen vanha, normaali kautena liikun paljon. Päivittäin tuolloin katson mm.TS lehdestä, minne mennään uutisia. Usein sieltä pongaan jonkun itselleni mielekkään menon -ja menoksi.

Iästäni huolimatta liikun vielä autollani. Joten menoihin meneminen on vaivattomanpaa, kun esim. busseja käyttäen. Olen lukenut, että tällä hetkellä bussehin ei käy käteisellä maksaminen. Olen ajatellut kyllä kokeilla, miten bussikuskit reakoivat, kun tyrkytän maksuksi kolmea euroa ?

Pitää omaan ”korona kauteeni” olla kuitenkin hyvilläänkin. Hyvillään siksi, että olen välttynyt koronaviruksen tartunnalta. Koskaan ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan, ei se minuun tartu. Viruksen suomessa tavallisten tallaajien tietoon se tuli noin seitsämän viikkoa sitten. Tuolloin em. mainintoja kuuli kyllä.

Todettakoon kohdaltani kuitenkin, että vko 17 alussa alkoi rintapielissäni ahdistaa, erään fyysisen työrupeaman jälkeen. Siitä sitten hyvään suomalaiseen terveyden huoltoon. Kokeita otettiin runsaasti, ihan tyksiä myöden. Selvisin pelkällä säikähdyksellä. Lääkäri epäili ympäripyöreästi, herralla voi olla lähinnä luulotauti. Yhtä kaikki, vuoroni ei vielä tullut.

Kirjoitukseni tilaajan pyyntö oli, että ei sitten pitkää ”luentoa” Ei sitä kukaan ehdi eikä jaksa lukea. Eli mennään sillä säännöllä. Arki 4A, kuulemma maksimi. Kyllä toki pojalta kerrottavaa riittäisi, jos menisi yksityiskohtiin. Yhteenvetona pitää toivoa, että päästäisiin täällä suomessakin mahdollisimman pian ”normaali elämään” Pientä valon pilkasdusta siihen suuntaan hallituksen taholta on jo annettu. Meidän kaikkien pitää vaan kestää ja elää siten kun ohjeistus on annettu. Näin toimien selätämme viiruksen nopeammin.

Jos ja kun se pöpö on vihdoin voitettu. Uskoisin, että se ”uusi elämä” ei ihan heti toivu entiseksi.

Mutta se jää nähtäväksi. Sanonta jota mm. nykyisin päättäjät käyttävät runsaasti.

Jos tätä nyt joku vaivautuu lukemaan, niin kaikille tilanteesta huolimatta hyvää Vapun aikaa.

Turku 24.4.2020

 

Takaisin Tarinat-sivulle

Fingerroosin säätiön Löytävä Vanhustyö ja toiminta poikkeustilan aikana Turussa

By Ajankohtaista, Hankkeet

Löytävän vanhustyön toimintamalli on toiminut Turussa 6 vuotta. Sen rooli palveluverkoston vahvana toimijana on vakiinnuttanut paikkansa. Löytävän vanhustyön tunnettuus on koko ajan lisääntynyt niin julkisella puolella toimivien yhteistyökumppaneiden kuin järjestöjen piirissä.
Löytävä vanhustyön kolmen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen Tiimi tavoittaa kodeistaan ne ikääntyneet, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle. Kohderyhmänä ovat usein yksinäiset henkilöt, jotka ovat kohdanneet erilaisia elämän haasteita ja tarvitsevat tukea sekä selvittelyä arjen hallintaan. Asiakkaat eivät kykene itsenäisesti hakemaan itselleen palveluita tai eivät ole tietoisia heidän oikeuksistaan tiettyihin palveluihin ja etuisuuksiin. Löytävä työntekijät antavat asiakkaalle aikaa omaan kerrontaan ja rakentavat luottamusta sekä kohtaavat asiakkaan erityisellä läsnäololla kunnioittaen asiakkaan omia valintoja.

Asiakas ohjataan niiden tarvittavien palveluiden tai toimijoiden piiriin, jotka lisäävät arjessa selviytymistä, elämän iloa ja hyvinvointia. Tiimi kannustaa ja seuraa asiakkaan kokonaistilanteen edistymistä. Asiakkuus lopetetaan vasta kun asiakas on sitoutunut aloitettuun toimintaan ja hän itse on siihen valmis.

Suomen poikkeustila on maaliskuun alusta vaikuttanut myös Löytävän työn mallin työmenetelmien mukauttamiseen, jotta löytävä työ pystyy vastaamaan paremmin ikäihmisten tarpeita. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti riskiryhmään kuuluvia.
Lisääntynyt eristäytyneisyys ja yksinäisyys luo entistä enemmän epämukavuutta ja psyykkistä painetta. Omaiset ja läheiset eivät voi vierailla ikäihmisten luona. Yksinäisyys merkitsee turvattomuutta. Kyse on sisäisestä kokemuksesta. Turvattomuutta luo sekin, ettei kukaan soita ja kysy kuulumisia. Yksinäisyyden taustalla voi olla vaikeita elämänhistoriasta nousevia ja jopa traumaattisia kokemuksia. Poikkeusoloissa mielen voi vallata samankaltainen ahdistunut ja ylivirittynyt olotila, joka ihmisellä oli silloin kun alkuperäinen traumakokemus tapahtui. Stressaava tilanne saattaa lisätä päihteiden ja lääkkeiden käyttöä.

Puhelinkontakteissa asiakkaisiin poikkeustilan aikana pyritään luomaan turvallisuutta, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Puheluiden aikana asiakas voi vapaasti kertoa yksinäisyydestään, alakulostaan ja muista hänelle tärkeistä aiheista. Monet palvelut ovat saatavilla poikkeustilan aikana internet-sivujen kautta, mutta vain harvalla Löytävän vanhustyön asiakkaalla on mahdollisuutta käyttää näitä.
Asiakkaille annetaan ensinnä ratkaisuja konkreettisiin asioihin, kuten kauppa-asiointiin, lääkkeiden saamiseen ja oman hyvinvoinnin omatoimiseen toteuttamiseen. Löytävä työ on mukauttanut toimintaansa käyttäen luovia ratkaisuja. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi musiikin kuunteleminen yhdessä puhelun aikana, rentoutusharjoituksen ohjaaminen puhelimitse, runojen lukeminen tai laulaminen. Toimivaksi on koettu myös postikorttien lähettäminen, kirjaehdotusten antaminen ja erilaisten videolinkkien jakaminen. Nämä on koettu olevan hyviä toimintoja virkistämään mielialaa.
Seuraamme tiiviisti ajankohtaisia määräyksiä ja suosituksia ja selkeytämme hallituksen antamia määräyksiä asiakkaille. Löytävän työn rooli palveluverkostossa on poikkeustilan aikana nousut erityisen tärkeään arvoon ja toimintaa kehitetään jatkuvasti edelleen.

Asiakkaat, jotka eivät vastaa puhelimeen tavoitetaan kirjeitse. Jokaisesta löytävän asiakkaasta huolehditaan tasavertaisesti ja otamme myös uusia asiakkaita koronatilanteen aikana. Lupaamme vastata jokaiseen puhelinsoittoon. Palvelemme asiakkaita myös ruotsin kielellä.
Asiakkaat ohjautuvat Löytävän työn pariin julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Asiakas itse, omainen tai naapuri voi myös ottaa yhteyttä. Fingerroosin säätiön internet-sivuilta löytyy huoli-ilmauslomake, jolla voi anonyymisti ilmoittaa henkilön, josta on huolissaan.

Kuulumiset: Syörään yhressä-tiimi etätöissä poikkeusaikana

By Ajankohtaista, Hankkeet

Niin kävijät kuin yhteistyökumppanitkin ovat kyselleet meiltä, että mitä me nyt poikkeusaikana teemmemiten asiakastyötä tehdään etänä ja mitä uusia toimintatapoja olemme ottaneet käyttöön.  Tässä pieni katsaus siihen, millainen etätyöpäivämme normaalisti on. Syörään yhressä-tiimissä työskentelee tällä hetkellä kolme työntekijää. Saila ja Annika tekevät kokoaikaista työaikaa ja Piken työaika on n.25h/vko. 

Millainen on normipäivämme etätöissä, millaisia työtehtäviä siihen kuuluu?  

Töitä tehdään tällä hetkellä etänä, eikä yhteisöruokailuun osallistuvia kävijöitä olla voitu tavata reiluun kuukauteen. Työpäivät alkavat tyypillisesti kahvikupin äärellä. Käydään läpi sähköposteja ja sosiaalista mediaa, jonka jälkeen lähdetään vastailemaan viesteihin. Olemme säännöllisesti yhteydessä kaikkiin niihin kävijöihin, joihin on joku yhteys joko puhelimitse tai Messengerin kautta. Tällä hetkellä on käynnissä Turun kaupungin ideointivaihde Asukasbudjettiin. Keräilemme kävijöiltä ideoita oman asuinalueen kehittämiseen ja lisäämme niitä ehdotuksia asukasbudjetin sivuille 

Pike: ”Hyvän mielen aamukaffe-lähetyksessä olen mukana mahdollisuuksien mukaan seuraamassa keskustelua ja kommentoimassa. Vastaan Runosmäessä toimivasta Toimintatorstai-ryhmästä. Olen ollut säännöllisesti yhteydessä ryhmäläisiin ja kehittelemme uusia toimintoja Yhdessä-yhdistyksen työntekijän kanssa ja vaihdamme kuulumisia alueen tilanteesta.” 

Kotona olevat lapset tuovat oman lisäsäväyksen etätyöläisen päivää:  

Annika: ”Aika-ajoin työtehtävien ohi ajaa akuutti kotitalouskriisi, kun esim. barbin pinkki korkokenkä on hukassa. Silloin kaikki muu pysähtyy ja kenkää etsitään jostain sohvan välistä. Se menee samalla hyvin taukojumpasta.”

Useamman kerran viikossa kokoonnumme tiimipalaveriin ja koko työyhteisön kesken viikkopalaveriin. Uusien toimintatapojen kehittely ja pallottelu on jatkuvasti mielessä. Ideointikysymysten ja vastausten etsiminen – sekä niistä tiedottaminen. Aikaa päivässä kuluu myös hankkeeseen kuuluvaan paperityöhön, juoksevien asioiden hoitoon ja muuhun eteen tuleviin sekalaisiin asioihin. 

Mikä uusissa etätyötehtävissä on ollut mielenkiintoista?  

Yhteenkuuluvuus oman työyhteisön kanssa. Nopea reagointi ja mukautuminen tilanteeseen. Olemme lyhyessä ajassa luoneet toimintoja, joiden avulla työ on jatkunut katkeamattomana. Työtavat kehittyvät ja jalostuvat koko ajan ja niitä testaillaan rohkeasti.  

Tavallisessa työarjessa iso osa työajastamme kuluu ”kentällä” asiakastyössä. Nyt on luotu jokaisen kävijän kanssa uudenlainen vuorovaikutussuhde puhelimitse. Olemme kokeilleet myös mm. ryhmäpuhelua ja etäkävelyä yhdessä, ne kokeillut ovat olleet kivoja!  

Annika: ”On ollut mielenkiintoista haastaa itseään, miettiä monenlaisia tapoja pitää yhteyttä ihmisiin ja mennä hieman omille epämukavuusalueille esim. sosiaalisen median haltuunoton kanssa. Multitaskaaminen on saanut aivan uusia ulottuvuuksia tässä uudessa arjessa, jossa täytyy hoitaa työ- ja lapsiperhe-elämä samanaikaisesti.” 

Saila: ”Kun ensimmäisten hässäkkäviikkojen jälkeen tilanne on hieman normalisoitunut, on ollut mukava löytää uusia rutiineja etätyöstä mm. kävelysoitot, teams-palaveri verkostolle ja valtakunnalliseen ruoka-apuverkostoon osallistuminen. On ollut hienoa huomata viikkojen edetessä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja löytää uusia auttamisen ja tukemisen muotoja.” 

Minkä uuden asian olet oppinut nyt etätyöskentelyssä?  

 Työn jaksottamisen, päivän jakamisen osiin ja suunnittelun tärkeyden. Työpäivä tulee selkeästi alkaa ja loppua, teki sitten töitä kotona, toimistolla taikka luonnossa.

Saila: ”Olen oppinut lähettämään teams-videoneuvottelukutsuja ja muutenkin oppinut työskentelemään verkkoympäristössä. Tänään myös soitettiin ensimmäinen messenger-videopuhelu ryhmäläisten kanssa ja hyvin meni!” 

Pidämme yhteyttä asiakkaisiimme, mutta toivon saavani yhteyden vielä useampaan ruokailuissamme kävijään, joten soitelkaa tai laittakaa rohkeasti viestiä vaan, niin saamme yhteystietonne ja voimme olla yhteyksissä!